Työterveyslaitoksen arvion mukaan 660 000 työssäkäyvää ylittää alkoholinkäytön riskirajan. Kaikkiaan työikäisiä riskikäyttäjiä arvioidaan olevan 800 000. Tutkimuksen mukaan useimmat eivät edes tiedä olevansa riskikäyttäjiä.
Eniten alkoholia käyttävät 30-49-vuotiaat. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Hannu Tamminen muistuttaa, että laki ei kiellä päihteiden käyttöä työaikana.
– Kokonaisuutta vaikeuttaa sellaisen lain puuttuminen, joka kieltää päihtymyksen työpaikalla, Tamminen kertoo.
– Poliisi ei tule puhalluttamaan työpaikalle, ellei kyseessä ole ajoneuvon kuljettaja tai rikoksen epäily.
Lain tuomat sanktiot päihtyneelle työntekijälle johtuvat ensisijaisesti työmääräysten laiminlyömisestä, ei päihtymyksestä.
Normaalisti tosin pidetään itsestäänselvyytenä, että työnantaja kieltää päihteiden vaikutuksen alla työskentelyn.
Alkoholista johtuvat työkyvyttömyysluvut nousussa
Humalassa tai huumeissa olo työpaikalla on työturvallisuusriski. Tarkkoja lukumääriä alkoholin osuudesta työtapaturmissa työturvallisuuskeskuksesta ei ole antaa, sillä ainoastaan kuolemaan johtaneet onnettomuudet tutkitaan perinpohjin.
Alkoholin osuus työkyvyttömyyden syynä on kasvanut tasaisesti 1990-luvun lamavuosista lähtien.
Raskaat ihmissuhdeammatit, kuten sosiaalityö, ja ravintolatyö näyttävät altistavan työntekijöitä alkoholinkäyttöön enemmän kuin muut ammatit. Tammisen mukaan myös komennustyöt, joissa pitää odotella ja tappaa aikaa työn välissä houkuttelevat juopotteluun.
– Aikaisemmin merimiehet leimautuivat juopoiksi, mutta nykyään varustamot vetävät tiukkaa linjaa alkoholiin suhtautumisessaan, Tamminen kertoo.
Päihdeohjelma on pelisääntö
Työpaikkojen päihdeohjelmalla luodaan selkeät säännöt humalassa työskentelylle ja satunnaisille, usein toistuville poissaoloille.
– Esimiehet on koulutettu puheeksiottoon, jos on syytä epäillä, että työntekijällä on ongelmia päihteiden kanssa.
Jos työtoveri ottaa puheeksi havaintonsa toisen ongelmista, saattaa tuloksena olla kyttääjäksi leimautuminen. Tammisen mukaan muuta tapaa ei kuitenkaan ole. Toisaalta työsuojeluvaltuutettu on jo tehtävänsä puolesta oikea henkilön viemään asiaa eteenpäin.
– Hoitoonohjaukset ovat loppuneet työpaikoissa, joissa on puututtu ongelmaan riittävän varhain. Varhaisen tuen malli on myös huolenpitoa, Tamminen muistuttaa.
Työtehtävistä riippuu, onko päihdeongelmainen työtoveri vaaraksi muille. Työturvallisuusriskiksi hän muodostuu fyysisessä, tarkkuutta vaativassa työssä, jolloin työnantajan on puututtava asiaan.
Työn keskeytymiset ja työn laadun heikkeneminen siirtävät työkuormitusta muille.
– Se ei ole reilua työtovereita kohtaan, Tamminen huomauttaa.
Ongelmaista suojellaan vahingossa
Päihteiden käyttöä on syytä epäillä, jos työtoverin olemus muuttuu ja hänelle alkaa tulla yllättäviä poissaoloja erityisesti viikonloppujen yhteydessä. Poissaolojen takia esimerkiksi työvuorot on järjesteltävä uudelleen.
– Työtoverit voivat tahtomattaan suojella ongelmaista työtoveriaan, mutta kaikkien edun mukaista on, että asiat otettaisiin puheeksi ja saataisiin jokin ratkaisu, Tamminen sanoo.
Työntekijää ei irtisanota, ellei hänen toimintansa ole aiheuttanut vakavaa taloudellista tai inhimillistä vahinkoa. Työntekijälle on annettava mahdollisuus muuttaa tapojaan.
lehti 