Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos ehdottaa perusterveydenhuollon vahvistamista laajentamalla ja monipuolistamalla tuottajakuntaa.
– Julkisrahoitteiseen perusterveydenhuoltoon pitäisi hyväksyä myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia,
THL:n Jonottamatta hoitoon -aloitetta esitellyt osastonjohtaja Markku Pekurinen totesi torstaina Helsingissä.
THL valjastaisi esittämänsä uudistuksen käyttövoimaksi potilaan valinnanvapauden.
– Rahan tulisi seurata valinnan tekevää potilasta. Palveluntuottaja saisi etukäteen sovitun, osin kiinteän korvauksen potilaan hoitopaikan mukaan.
Pekurinen uskoo, että tämä kannustaisi palveluntuottajia houkuttelemaan potilaita palvelujen hyvällä saatavuudella, laadulla ja asiakaslähtöisellä toiminnalla.
– Asiakkaalle tämä tarkoittaisi sitä, että hän voisi samalla maksulla hakeutua haluamaansa hoitopaikkaan riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa.
THL:n mielestä nykyinen terveyskeskusjärjestelmä ei toimi, koska se ei kykene tarjoamaan riittäviä avosairaanhoidon vastaanottopalveluja.
– Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle on vaikea päästä. Jos yrität tänään saada ajan, pääset vastaanotolle marraskuun puolivälissä.
Julkinen rahoitus yhdelle toimijalle
THL esittää myös, että rahoitusta selkiytetään ja hoito- ja kustannusvastuulla pallottelu lopetetaan. Tämä edellyttäisi julkisen rahoituksen ohjaamista yhdelle alueelliselle toimijalle.
THL kaipaa vahvaa alueellista järjestäjää sovittamaan yksityinen ja julkinen palvelutuotanto yhteen.
– Palvelujen järjestäjien määrä voisi olla esimerkiksi 12–15 sote-aluetta tai 4-5 tai jopa vain yksi valtakunnallinen erityisvastuualue.
Pekurisen mielestä järjestäjän pitää olla uusi toimielin, mutta se voidaan rakentaa nykyisiä rakenteita hyödyntäen. THL:n kaavailuissa vahva järjestäjä kokoaa rahoituksen eri lähteistä ja osoittaa sen peruspalveluiden vahvistamiseen.
Perusterveydenhuollon saatavuuden parantaminen aiheuttaa Pekurisen mukaan alkuvaiheessa lisäkustannuksia. Tämä voitaisiin hänen mielestään hoitaa väliaikaisella lisärahoituksella.
– Lisärahoituksen tarve olisi noin 250 – 300 miljoonaa euroa ja se kerättäisiin sairaanhoitomaksun lievällä korotuksella.
uutiskirje 
