Suomi pärjäsi erinomaisesti kansainvälisessä laajassa aikuistutkimuksessa, jossa vertailtiin väestön lukutaidon, numerotaidon ja tietotekniikkaa soveltavan ongelmanratkaisun tasoa ja käyttökykyä 24 OECD-maassa.
Aikuisten PISAksi sanotussa PIAAC-tutkimuksessa Suomi sijoittui jokaisessa kolmessa lajissa toiselle sijalle.
Lukutaidossa ja numerotaidossa Suomen edellä oli vain Japani. Tietotekniikkataidoissa Suomen edelle meni vain Ruotsi.
Myös muut Pohjoismaat ja Hollanti olivat tutkimuksen kärkeä pitkällä OECD-maiden keskitason yläpuolella.
Hyvistä keskimääräisistä tuloksista huolimatta myös taidot heikosti hallitsevien osuus on Suomessa suuri. Keskimääräiseen menestykseen vaikutti professori Antero Malinin mukaan erityisesti 20 – 39-vuotiaiden hyvät taidot.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) antoi asiasta kunnian peruskoululle. Hänen mukaan taidoissa pärjäsivät ne ikäluokat, jotka ovat saaneet käydä suomalaisen peruskoulun.
Tutkimuksesta ilmeni, että 16 – 25 -vuotiaiden lukutaito on heikentynyt verrattuna vastaavaan tutkimukseen 14 vuotta sitten.
Tämä antaa Kiurun mukaan perusteen jatkaa peruskoulun kehittämistä.
Yhdeksi syyksi Kiuru näki eriytymiskehityksen ns. hyviin ja huonoihin kouluihin, joka vaarantaa koulutuksellisen tasa-arvon. Kiuru näki syiden juontuvan osittain aina asuntopolitiikkaan asti. Kaupunginosien väestörakenteet eriytyvät toisistaan.
Tutkimus osoitti suuria eroja tutkimuksen osiossa, jossa selvitettiin kykyä ratkoa ongelmia tietotekniikan avulla. Puutteelliset tai olemattomat taidot oli 30 prosentilla eli noin miljoonalla suomalaisella.
PIAAC on laajin aikuistutkimus
Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 on OECD:n organisoima kaikkien aikojen laajin aikuisten perustietoja koskeva tutkimus.
Tutkimuksessa arvioitiin 24 OECD-maan 16 – 65-vuotiaiden kykyä käyttää hyväkseen lukutaitoa, numerotaitoa ja ongelmanratkaisua tietotekniikan avulla.
Tutkimuksella hankittiin tietoperustaa koulutuksen ja työelämän kehittämiseksi. Sen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa.
Rahoituksesta vastasivat työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
lehti 