Hallitus päättää marraskuun lopulla, miten kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsitaan miljardilla eurolla. Ministeriöt eivät juuri säästökohteita löytäneet.
Kuntaliitto esittää, että uusista esityksistä säätää kunnille lisätehtäviä ja velvoitteita luovutaan tai valtio osoittaa niihin rahoituksen. Säästömahdollisuuksia voidaan sen mukaan etsiä myös parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevista lakiesityksistä, voimassa olevista laeista sekä alemman asteisista säädöksistä, suosituksista ja ohjelmista.
– Kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen on väistämätöntä, jotta turvataan palveluiden laatu joustavalla ja tehokkaalla toiminnalla. Tehtävien karsiminen edellyttää laajaa yhteiskunnallista arvokeskustelua, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
Peruspalvelut maksavat eniten
Säästöjen etsimisestä vaikeaa tekee se, että eniten maksavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Esimerkiksi tuore hoitotakuu aiheuttaa noin 150 ja terveydenhuoltolain myötä laajentuneet terveydenhuollon palvelut noin 96 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa.
Tuleva työmarkkinatukiuudistus tuo vähintään 150 miljoonan euron kustannukset toteutuessaan 2015 alusta. Myös kuntouttavan työtoiminnan laajentaminen lisää merkittävästi kuntien kustannuksia.
Opetus- ja kulttuurisektorilla vuoden 2000 jälkeen säädetyistä ja suunnitteilla olevista normeista aiheutuu Kuntaliiton mukaan yhteensä noin 400 miljoonan euron vuosittaiset kokonaiskustannukset. Rakennepoliittisessa ohjelmassa opetussektorille on suunniteltu uusia tehtäviä 200 miljoonan lisäeuron edestä.
”Menoille yläraja hallitusohjelmassa”
Valtaosa kunnille lisäkustannuksia aiheuttavista normeista sovitaan hallitusohjelmassa. Kuntaliitto esittää, että jo hallitusohjelmaa laadittaessa määritellään yläraja kuntien vastuulla olevien tehtävien aiheuttamista menoista kunnille.
Pelkkä tehtävien siirto kunnilta valtiolle ei tuo helpotusta julkiseen talouteen, mutta Kuntaliiton mukaan joissakin tehtävissä säästöä on saatavissa hallinnossa ja asiakaspalvelussa. Tällaisia olisivat esimerkiksi perustoimeentulotuen ja omaishoidon tuen hoitopalkkion siirtäminen Kelalle. Samalla kuntien sosiaalityöntekijät voisivat keskittyä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja vaikeimpiin tehtäviin.
Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että tehtäviä ja velvoitteita puretaan välittömästi. Silti hyödyt tulevat vasta vuosien mittaan.
lehti 