Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen alakohtainen työehtosopimus neuvoteltiin noin 1,7 miljoonalle palkansaajalle perjantai-iltaan mennessä. Se kattaa noin 93 prosenttia palkansaajakunnasta.
Kahdeksan viikkoa kestäneiden sovellusneuvottelujen tuloksena syntyneen kattavuuden selvittyä työmarkkinoiden keskusjärjestöjohtajat allekirjoittivat sopimuksen Helsingin Etelärannassa. Allekirjoitustilaisuus viivästyi vain runsaalla kahdella tunnilla muutamien sopimusalojen kiistojen vuoksi.
Sopimuksen ulkopuolelle jäi noin 12 prosenttia yksityisen sektorin palkansaajista. Kuntien, valtion ja kirkon sopimusaloilla kattavuudeksi ilmoitettiin 100 prosenttia.
Keskitetyn ratkaisun mukaisia sopimuksia ei syntynyt SAK:laisille Rakennusliitolle, Elintarviketyöläisten liitolle eikä Posti- ja logistiikka-alan unionille. Myös eräät pienet yksityisten palvelualojen sopimukset jäivät keskitetyn ulkopuolelle.
Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys ja Ilmailualan unioni jäivät keskitetyn ulkopuolelle, vaikka ratkaisua haettiin loppuun asti valtakunnansovittelijan toimistossa.
Työllisyys- ja kasvusopimuksen ulkopuolelle jääneiden alojen työehtoneuvottelut käydään normaalissa järjestyksessä liittojen omilla aikatauluilla.
Tärkeä sopimus
Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Ilpo Kokkila luonnehti keskitettyä kolmivuotista työmarkkinasopimusta pitkäksi, mutta ei riittäväksi, askeleeksi Suomen kilpailukyvyn kohentamiseksi. Hän toivoi, että nyt syntynyt sopu käynnistää pitkän yhteisen tien suomalaisen työelämän kehittämiseksi.
Jatkossa Kokkila arvioi sopimustoiminnan kehittyvän yksilölliseen suuntaan. Myös keskusjärjestötasoista sopimista hän arveli tarvittavan aina tilanteen mukaan.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly piti nyt syntynyttä sopimusta poikkeuksellisen tärkeänä, kun ensisijainen tavoite on synnyttää Suomeen lisää työtä.
Lyly piti tärkeinä myös valtiovallan toimia keskitetyn sopimuksen tueksi. Niillä parannetaan työttömien asemaa ja tuetaan palkansaajien ostovoimaa veroratkaisuilla.
Suomalainen työmarkkinamalli
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään mielestä kolmevuotisen sopimuskauden aikana keskusjärjestöjen tulee istua yhteiseen pöytään kehittämään suomalaista työmarkkinamallia. Uudessa työmarkkinamallissa erotettaisiin selkeästi toisistaan keskusjärjestöjen, liittojen ja paikallisen sopimisen tasot.
Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mielestä ideologia pitäisi heittää kokonaan pois työmarkkinaratkaisuista. Hänen mielestään pitää pyrkiä käytännössä parhaaseen tulokseen.
Fjäderin mielestä nyt solmittu keskitetty ratkaisu osoittaa, että nykymekanismi toimii.
Kolmivuotinen työllisyys- ja kasvusopimus nostaa ensimmäisenä sopimusvuonna palkkoja 20 eurolla kuukaudessa neljän kuukauden kuluttua sopimuksen alkamisesta. Toisen sopimusvuoden 0,4 prosentin palkankorotus maksetaan 12 kuukautta ensimmäisen korotuksen jälkeen. Kolmannen sopimusvuoden palkkaratkaisusta neuvotellaan kesäkuussa 2015.
uutiskirje 
