Attendo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelualan konserni.
Tukholmassa pääkonttoriaan pitävä konserni hoitaa Suomessa itsenäisesti 30 terveysasemaa ja tuottaa palveluita noin 60 terveysasemalle. Lisäksi se vastaa lähes sadan hoivakodin toiminnasta ja välittää henkilökuntaa hoitolaitoksiin.
Attendo on saanut sekä suoraa että epäsuoraa julkista tukea.
Finnwatchin tiistaina julkaisema raportti Ei tietoja, ei tuloja? paljastaa Attendon takaa monimutkaisen veroparatiisiverkoston. Kannattavasta liiketoiminnastaan huolimatta Attendo ja sen omistajat ovat maksaneet vain vähän veroja toimintamaihinsa.
Suomen emoyhtiö Attendo Finland Oy on ollut tappiollinen. Sen oman toiminnan liikevaihto on ollut hyvin pientä, sillä Attendon Suomen toiminnot ovat käytännössä kokonaan sen tytäryhtiöissä.
Omistus veroparatiisissa
Finnwatchin raportin mukaan Attendon omistus kulkee Luxemburgin kautta Jerseyn veroparatiisiin.
Yritys toimii vahvasti velkarahalla, minkä vuoksi konsernin voitot ovat menneet velkojen maksuun. Verotettavaa tuloa on jäänyt vuodesta riippuen hyvin vähän tai ei ollenkaan.
– Finnwatchin mielestä järjestely vaikuttaa aggressiiviselta verosuunnittelulta. Varsinaisen liiketoiminnan voitot ovat ylittäneet viime vuosina moninkertaisesti yhtiön omaisuuden arvon kasvon. Miksi investointeja ei maksettu voitoista? Finnwatchin tutkija Matti Ylönen kysyy.
Attendo Finland Oy on maksanut korkokuluja Ruotsin emoyhtiölle. Ilman niitä Suomen toiminta olisi ollut voitollista. Attendon mukaan nämä korkokulut ovat menneet Attendo Intressenterin ottamiin markkinakorkoisin pankkilainoihin. Attendo Intressenterillä on ollut näitä pankkilainoja tilinpäätöstensä mukaan ainakin vuodesta 2007 saakka.
”Pankkilainat täysin normaali käytäntö”
Attendo vastasi Finnwatchille pitävänsä täysin normaalina, että kasvuhakuinen yritys rahoittaa toimintaansa pankkilainoilla.
”Täysin normaali käytäntö on myös se, että useita yhtiöitä käsittävissä konserneissa emoyhtiö tekee koko konsernin kattavat rahoitusjärjestelyt ja konserni lainoittaa tämän jälkeen tytäryhtiöt samoilla ehdoilla.”
Vahvasti velkarahalla
Finnwatchia askarruttaa, miksi Attendo-konsernin toimintaa on rahoitettu vahvasti velkarahalla. Sen oma pääoma oli vuoden 2011 lopussa negatiivinen, mikä on hyvin poikkeuksellista. Vuonna 2012 oma pääoma nousi noin 338 miljoonaan euroon (2 901 miljoonaa kruunua), kun konsernin varat olivat hieman yli miljardi euroa. Omavaraisuusaste nousi toisin sanoen noin 33 prosenttiin.
Finnwatchin mukaan yksi mahdollisuus on, että sijoittajilla ei ole ollut omaa rahaa toiminnan laajentamiseen. Toinen mahdollisuus on, että pankeilta otettu markkinakorkoinen lainaus on verosuunnittelua.
”Verosuunnittelusta on kyse, jos pankkilainat on tarkoituksella keskitetty Attendon alle verojen välttämiseksi, vaikka Attendon omistamalla rahastolla olisi ollut varaa myös omalla pääomalla tehtävään rahoitukseen.”
Attendon kommentin mukaan mistään tällaisesta ei ole kysymys.
Tulos huono, liikevoitto hyvä
Lopputulos on joka tapauksessa se, ettei Attendo-konserni ole maksanut juuri lainkaan yhteisöveroa Ruotsissa viime vuosina, koska sen tulos on ollut tappiollinen tai hyvin lähellä nollaa. Yhtiön liiketoiminta on kuitenkin ollut kannattavaa. Attendo AB on tehnyt viime vuosina joka vuosi kymmeniä miljoonia liikevoittoa, ja liikevoiton osuus liikevaihdosta on ollut yli seitsemän prosenttia.
Tappiollisuus on johtunut suurista korkomenoista.
”Ydinkysymys edellä esitetyn valossa on se, minkä vuoksi konsernin kaikki yhtiöt ovat hyvin velkaisia?” raportissa todetaan.
Attendon mukaan tämä johtuu kasvuyritykselle tyypillisestä tarpeesta kasvaa velkavetoisesti. Finnwatchin mukaan taustalla oli kuitenkin maaliskuuhun 2012 saakka myös konsernilainajärjestely, jota muutkin terveysyhtiöt ovat käyttäneet verosuunnittelussaan.
Finnwatchin mukaan konsernin varallisuus nousi vuosina 2009–2012 noin 500 miljoonalla kruunulla, kun konsernin varsinaisen liiketoiminnan voitto kyseiseltä ajalta oli lähes 2,6 miljardia kruunua.
”Tämäkin herättää kysymyksen, miksei investointeja tehty liiketoiminnan voitoista.”
Laillista verojen välttelyä
Finnwatchin mukaan yhtiöiden vastuutonta veronmaksua edesautetaan puutteellisella lainsäädännöllä. Attendolla oli kevääseen 2012 asti muun velan lisäksi yhtiön omistajilta otettuja korkeakorkoisia lainoja, jotka Ruotsin verottaja vei oikeuteen. Oikeus totesi lainat lainmukaisiksi.
– On ongelmallista, että hyvin keinotekoisetkin järjestelyt verojen välttelyyn ovat edelleen lainmukaisia. Tämä rikkoo monien oikeustajua ja rapauttaa veropohjaa, Matti Ylönen toteaa.
Finnwatchin mukaan lääkkeeksi tarvitaan muun muassa maakohtainen raportointivelvollisuus yritysten tuloista, veroista ja muista keskeisistä taloustiedoista sekä yritysten konsernirakenteesta.
– Näin yritysten sidosryhmät ja eri maiden verottajat saisivat helposti tiedot yhtiöiden sisäisistä rahavirroista ja veronmaksusta, Ylönen sanoo.
Ei tietoja, ei tuloja -raportti on osa Finnwatchin Kestävän talouden ohjelmaa, jota ovat tukeneet SAK, STTK, Akava, Kepa ja Attac.
lehti 