Tulopoliittinen kokonaisratkaisu mataline palkankorotuksineen ei ole herättänyt laaja keskustelua työpaikoilla. Caveron pääluottamusmies ja Metalliliiton valtuuston varapuheenjohtaja Juha Kapiainen pitää keskustelua yllättävän hiljaisena. Hän arvelee, että vuoden alusta alkanut rummutus ensin palkanalennuksista, sitten nollalinjasta ja lopulta äänimaltillisista palkankorotuksista on mennyt läpi.
– Ihmiset olivat varautuneet, että yhtään mitään ei tule. Sitten kun pieniä parannuksia työttömien asemaan tuli, niin tulosta ei ilmeisesti haluta kovin arvostella.
Tupon mukaan palkankorotukset ovat ensimmäisenä sopimusvuonna 20 euroa, toisena 0,4 prosenttia ja kolmannesta vuodesta neuvotellaan erikseen. Sopimukseen liittyvä valtiovallan osuus poistaa muun muassa kaksi työttömyyspäivärahan omavastuupäivää. Lisäksi tuloveroasteikkoihin tehdään 1,5 prosentin tarkistus, kilometrikorvausten lisäkiristys perutaan ja väylämaksut puolitetaan.
Kapiainen suhtautui esityksen varsin kriittisesti. Hän kuitenkin toteaa, että rahallisesti ei tällä kierroksella olisi pärjätty millään konstilla.
– Se mikä käänsi pääni ja miksi saatoin suositella sopimusta muillekin oli se, että liittokohtaisessa sopimuksessa saatiin parannuksia vuokratyövoiman asemaan. Nyt luottamusmiehellä on paremmat mahdollisuudet ajaa vuokratyöntekijöiden asiaa.
Tupon yhteydessä lueteltiin asioi-ta, joista neuvotellaan myöhemmin, kuten kahden arkipyhän poistosta. Mikäli niistä aletaan sopimaan, niin Kapiaisen mukaan koko homma saattaa vielä päättyä huonosti.
Työttömien asemaan tuli pieniä parannuksia, mutta neljättä sopimustaan neuvotellut Kapiainen pohtii, että kuuluuko työttömien asia vain ay-liikkeelle.
– Molemmat työväenpuolueet ovat hallituksessa. Luulisi, että työttömien asia olisi heille sydänasia. mutta aina vain ay-liikkeen vastuulla on huolehtia työttömistä, Pitäisiköhän työehtosopimusneuvottelujen nimikin muuttaa työttömyysehtosopimusneuvotteluiksi.
”Tuli vain välirauha”
Metsäteollisuuden työnantajat olivat viimeiseen asti tupoa vastaan. Heidän konseptinsa mukaan tällä kierroksella olisi pitänyt heikentää rajusti paperityöläisten työehtoja. Stora Enson Veitsiluodon tehtaitten pääluottamusmies ja Paperiliiton valtuuston varapuheenjohtaja Jouko Suomalainen sanoo huomanneensa miten vastenmielistä työnantajapuolelle oli neuvottelujen aloittaminen.
– Sopimuksesta tuli ihan raamin mukainen. Meidän lähtökohtamme neuvottelujen alussa oli, että mitään heikennyksiä ei hyväksytä. Sama linja oli muillakin aloilla, eikä mielestäni tuollaisen nollaratkaisun yhteydessä muu ole mahdollistaan.
Paperiliiton hallinto hyväksyi sopimuksen yksimielisesti.
– Kun ajattelee missä tilanteessa paperiteollisuus ja koko maa on, niin katsoimme ratkaisun olevan siedettävä. Sen kanssa voi elää seuraavat kaksi, mahdollisesti kolme vuotta.
Suomalaisen mukaan kentällä on tämä ymmärretty.
– Ainahan palkankorotuksen taso olisi voinut olla parempi, mutta kokonaisuus ymmärretään. Kritiikkiä ei ole tullut lainkaan, kaikki ymmärtävät missä mennään.
– Sopimusta voi luonnehtia jonkinlaiseksi välirauhaksi. Kyllähän työnantajan heikennysvaatimukset tulevat vielä eteen. Eivät ne minnekään ole kadonneet.
Ratkaisu ymmärretään
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajiston jäsen, vantaalainen pääluottamusmies Kaija Talonpoika pitää syntynyttä ratkaisua olosuhteisiin nähden hyvänä ja liiton omaa jäsenistöä tasapuolisesti kohtelevana.
– Olisin kyllä odottanut, että neuvotteluissa olisi päästy käymään työehtosopimuksen tekstiasioitakin läpi. Näin tietystikään juuri ei tapahtunut, koska kaikkihan maksaa.
– Palkankorotukset ovat kieltämättä pieniä. Eivät ne ostovoimaa hirveästi tule nostamaan. Mutta toisaalta kun tietää yleismaailmallisen tilanteen, niin hyvä on, jos tällä ratkaisulla voidaan turvata työpaikkoja ja ehkä myös parantaa työllisyyttäkin.
Työpaikoilla keskustellessaan Kaija Talonpoika on todennut, että tavallinen työtätekevä ymmärtää ratkaisun aika hyvin.
– Joskus tämmöisiä on pakko tehdä. Valitettavasti on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kokonaisuuksia. Kuntakentässä maailmantalouden notkahdukset näkyvät viiveellä ja siksi joillakin tilanteen hahmottaminen on vähän vaikeata.
Vantaalla on Talonpojan mukaan tilanne ehkä selkeämpi kuin muualla, koska kaupungin talous- ja velkaohjelmasta on käyty laajaa keskustelua. Jo viime ka tänä vuonna palveluja on tarkasteltu ja priorisoitu.
– Tästä johtuen kaupungin työntekijät ymmärtävät ehkä paremmin mistä kunnan talous koostuu, sanoo pääluottamusmies Kaija Talonpoika.
Vuorolisät jäivät kaivertamaan
Palvelualojen ammattiliitto PAM hyväksyi tupon yksimielisesti. PAMin hallituksen jäsen ja Helsingin Sokoksen työsuojeluasiamies Tarja Savolainen sanoo, että työntekijöiden keskuudessa ratkaisu on ymmärretty. Silti jotain jäi kaivertamaan,
– Odotimme, että iltalisiin olisi saatu korotuksista. Se on tässä ehkä suurin pettymys, koska lisiä ei ole korotettu moneen vuoteen.
– Muuten ihmiset ymmärtävät tilanteen ja ovat siksi valmiita talkoisiin. Mutta kun tämä työ nykyään painottuu niin paljon iltoihin ja myöskin öihin, mitä kaupan alalla ei ennen ole ollut, niin epämukavasta työajasta haluaisi enemmän korvausta.
uutiskirje 
