Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista haluaa, että Suomen valtionjohto nostaa ihmisoikeudet esille kansainvälisissä yhteyksissä vaikka se vaarantaisi maiden väliset suhteet.
Amnestyn Suomen osaston Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen valtionjohdon pitää nostaa ihmisoikeuskysymykset esille senkin uhalla, että se vaarantaa maiden väliset suhteet. Valtionjohdolla viitattiin kysymyksessä Suomen presidenttiin ja ministereihin.
– Tämä on vahva viesti suomalaisilta: ihmisoikeuksien on oltava keskeisessä asemassa maan johdon kansainvälisissä yhteyksissä. Olemme kampanjoidessamme huomanneet, että suomalaiset haluavat ihmisoikeusmyönteisempää maailmaa. Tutkimustulos ei siis tule meille yllätyksenä, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Vain viisi prosenttia oli sitä mieltä, ettei pidä puuttua muiden maiden ihmisoikeustilanteeseen.
– Odotamme presidentiltä ja ministereiltä vastausta tutkimustuloksen asettamaan haasteeseen. Tulos rohkaisee meitä vaatimaan entistä äänekkäämmin valtionjohdolta selkeitä kannanottoja ihmisoikeuksien puolesta, Johansson sanoo.
– Käytännössä tämä tarkoittaa keskustelua muissa maissa tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista, mutta myös valmiutta tarvittaessa keskustella Suomen ihmisoikeustilanteesta.
Nuoret varovaisempia
Vastaajista reilu kolmannes, 38 prosenttia, oli sitä mieltä, että valtionjohdon pitää nostaa ihmisoikeudet esille vain, jos se ei vaaranna maiden välisiä suhteita.
Viisi prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että valtionjohdon ei tarvitse puuttua muiden maiden ihmisoikeustilanteeseen. Neljä prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Naisista 55 prosenttia ja miehistä 50 prosenttia oli sitä mieltä, että ihmisoikeuksista pitää puhua senkin uhalla, että se vaarantaa maiden väliset suhteet.
Nuorimmissa ikäluokissa väite sai hieman vähemmän kannatusta: 44 prosenttia 15–24-vuotiaista oli sitä mieltä, että ihmisoikeuksista pitää puhua suhteiden vaarantumisen uhallakin.
Isommissa kaupungeissa ja Etelä-Suomessa väite sai jonkin verran enemmän kannatusta kuin pienemmillä paikkakunnilla.
Valtion päämiesten roolia ihmisoikeuksien edistäjänä kysyttiin 1 015 ihmiseltä syyskuussa. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä.
lehti 