Polttavasta kiireestä ja kokousta varjostaneesta Filippiinien hirmumyrskystä huolimatta yliajalla lauantaina päättynyt kokous ei antanut lisäpontta päästöjen vähentämiselle tai riittävälle ilmastorahoitukselle, toteavat Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, 350 Suomi ja ilmasto.org -ilmastosivusto.
Tiukkoja päästövähennyksiä vastustava kivihiili-, öljy- ja kaasuteollisuus oli kokouksessa vahvasti läsnä. Isäntämaa Puola järjesti kivihiiliteollisuuden kokouksen samaan aikaan ilmastoneuvotteluiden kanssa ja ilmoitti pohjaavansa energiapolitiikkaansa hiileen peräti vuoteen 2060 asti.
– YK:n 19. ilmastokokous tullaan muistamaan Puolan sysimustana hiilikonferenssina. Ilmastokokouksessa esiteltyjen tutkimusten mukaan valtaosa olemassa olevista fossiilisista polttoainevaroista on jätettävä käyttämättä, jos ilmastokatastrofi halutaan välttää, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.
Valtiot tukevat öljy- ja hiiliteollisuutta moninkertaisesti ilmastorahoitukseen tai uusiutuvaan energiaan nähden.
Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen mukaan Varsovan kokouksen epäonnistumisesta ovat vastuussa YK:n ilmastosopimuksen kaikki osapuolet.
Japani irtisanoutui päästövähennystavoitteistaan ja Australia ilmoitti jo kokouksen alussa, ettei aio antaa lisää rahaa ilmastotoimiin ja pyrkii heikentämään ilmastolainsäädäntöään.
Kehitysmaaryhmän nousevat taloudet Kiina ja Intia tukkivat neuvotteluissa tien kohti kunnianhimoista uutta ilmastosopimusta vuonna 2015.
Rahoituslupaus vesitettiin
Samalla vesitettiin kehitysmaiden kynnyskysymykseksi nostama ilmastorahoitus. Teollisuusmaat eivät esittäneet konkreettisia askelmerkkejä siitä, miten kehitysmaiden ilmastotoimiin tarkoitettu rahoitus nostetaan sovitulle 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä.
– Teollisuusmaat pääsivät rahoitusvelvoitteistaan kuin koira veräjästä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa kamppaileville ihmisille ole jatkossakaan luvassa riittävää tukea, toteaa kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje Kepasta.
– Rahaa on, mutta on eri asia, mihin se laitetaan. Valtiot tukevat ympäristölle tuhoisaa öljy- ja hiiliteollisuutta moninkertaisesti ilmastorahoitukseen tai uusiutuvaan energiaan nähden, Purje jatkaa.
Kansainvälisen ilmastopolitiikan lohdutonta tilaa ei juuri paranna, että trooppisen metsäkadon torjumisesta saatiin sopu pitkän neuvottelun jälkeen.
Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten käsittelyä varten perustetaan mekanismi, jonka toiminta ja rahoitus jäivät vielä epäselviksi.
EU:lla ei enää annettavaa
– Myös Suomen ja EU:n on katsottava peiliin. Nykyisellään EU:lla ei ole mitään merkittävää annettavaa neuvotteluissa. Siksi EU:lla ei ole voimaa taivutella Kiinaa ja Intiaa vähentämään omia päästöjään lähivuosikymmeninä, Purje sanoo.
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen ilmastopolitiikka on vanhoista EU-maista toiseksi huonointa. Suomen tulee välittömästi nostaa päästövähennystavoitettaan ja säätää vahva ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten johdonmukainen ja ennustettava toteutuminen, järjestöt vaativat.
Varsovassa nähtiin myös ennennäkemätön ulosmarssi, kun neuvottelujen hitaaseen etenemiseen turhautunut joukko ympäristö- ja kehitysjärjestöjä käveli ulos ilmastokokouksesta torstaina 21. marraskuuta.
Varsovassa ei päätetty riittävän tiukkaa aikataulua, jolla maiden on ilmoitettava päästövähennystavoitteistaan ennen Pariisin kokousta vuonna 2015.
– Järjestöt vaativat entistä voimakkaammin likaisen energian käytön lopettamista myös Suomessa, jotta emme ajaudu tulevaisuuteen, jossa hirmumyrsky Hayianin kaltaiset tapahtumat ovat arkipäivää, Bruun sanoo.
lehti 