Turun yliopisto tutki vuoden 2012 kuntavaalien mediajulkisuutta
Vuoden 2012 kuntavaalien valtakunnallista uutisointia leimasivat puolueiden väliset ristiriidat. Maakuntalehdissä pyrittiin näkemysten yhteensovittamiseen.
– Maakuntien piirit ovat pienet. Toimitukset eivät halua lietsoa eripuraa paikallisten toimijoiden välille, erikoistutkija Erkka Railo kertoo.
Turun yliopiston, Eduskuntatutkimuksen keskuksen ja Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimushankkeesta ilmenee, että Suomen tietotoimiston uutiset hallitsivat mediaa tuottamalla neljäsosan jutuista.
Median luonteesta johtuen MTV3:n uutiset keskittyivät yli 90-prosenttisesti valtakunnalliseen näkökulmaan uutisoinnissaan. Ohjelmatarjonta koostui muun muassa puoluejohtajien haastatteluista ja vaalitenteistä.
Jyväskylässä ilmestyvän Keskisuomalaisen näkökulma kuntavaaleja koskevaan uutisointiin oli 63-prosenttisesti kunnallinen.
Maakuntalehdistä Karjalainen piti eniten yllä alueellista näkökulmaa kunnallisen ja valtakunnallisen lisäksi. Sen 177 kuntavaaleista tehdystä jutusta 24 prosenttia tehtiin alueellisesta näkökulmasta.
Mediatalojen juttukierrätyksestä säästöjä
Median keskittyminen muutamille toimijoille aiheuttaa saman jutun kierrättämisen useassa mediassa. Esimerkkinä tästä tutkimus osoittaa Kalevan, Turun Sanomien ja Väli-Suomen sanomalehtien yhteistoimituksen juttujen ilmestyneen lähes identtisinä Turussa, Hämeenlinnassa, Oulussa, Joensuussa, Jyväskylässä ja Seinäjoella. Myös STT:n uutisointi kattaa koko valtakunnan.
Lehtien juttuvaihtoa ja yhteistyötä perustellaan säästöillä. Kriittisen näkökulman mukaan juttujen kierrätyksestä johtuvat säästöt kohdennetaan tuloksen kasvattamiseen eikä esimerkiksi kyseisten medioiden sisällön kehittämiseen.
Paikalliset päivälehdet aktiivisia
Päivälehdissä julkaistiin yhteensä 560 artikkelia. Niistä 466 oli aiheeltaan paikallisia. Voimakkain paikallinen painotus oli lehdissä, joissa tuotettiin erilaisia vaalisarjoja ja -juttuja, kuten kuntavaalikiertueita, paneelikeskusteluita ja kansalaiskyselyjä.
Laajimmat omat vaalitapahtumansa järjestivät Aamulehti, Helsingin Sanomat, Länsi-Savo ja Satakunnan Kansa.
Motiivina vaalitapahtuman järjestämiselle oli myös kaupalliset tavoitteet, joita valtakunnalliset tiedotusvälineet eivät pysty tarjoamaan.
lehti 