Hallitus kokoontuu perjantaiaamuna neuvotteluun, jossa on määrä sopia rakennepaketista ja kuntatalouden säästöistä. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty vaatii, että eduskunnassa pitää ottaa tarkasteluun myös meneillään olevat hankkeet kuntien uusista tehtävistä.
Lisäksi tarkasteluun on otettava kuntien tehtäviä määrittävät aiemmat lait sekä normit ja suositukset.
Jyty Lapuan 50-vuotisjuhlassa keskiviikkona puhuneen puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mukaan tehtävien karsiminen vaatii erittäin hyvää valmistelua ja myös perustavanlaatuista arvokeskustelua. Hän muistutti, että pääosa kuntien vastattavaksi tulleista kustannuksia aiheuttavista normeista on päätetty hallitusohjelmia tehtäessä.
Pihlajamäki sanoi, että kuntien velvoitteita on lisätty vuosi vuodelta. Siksi kuntatalous on kiristetty äärimmilleen.
– Se on johtanut ja johtamassa laajalti eri puolilla kuntakenttää yt-neuvotteluihin, kuntatalouden ahdinkoon syyttömän henkilöstön niskaan sälytettäviin säästötoimiin ja pahimmillaan irtisanomisiin.
Yli puolet menoista sotea
Hallituksen tehtävän vaikeutta kuvaa se, että euromääräisesti laajimmat tehtävät ja velvoitteet kunnissa painottuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä opetustoimeen. Esimerkiksi viime vuonna sosiaali- ja terveystoimen osuus oli kunnissa 21,4 miljardia euroa. Se on 55 prosenttia kuntien yhteensä noin 38 miljardin käyttötalouskustannuksista, Pihlajamäki kuvasi.
Opetus- ja kulttuuritoimen osuus oli 21,4 prosenttia oli euroissa 8,3 miljardia.
Muiden palvelujen osuus oli hieman yli 7 miljardia ja yleishallinnon vain 1,5 miljardia.
Viime vuonna kunnilla oli kaikkiaan 535 tehtävää.
Jytyn mukaan kuntien tehtäviä määritettäessä kustannustietoisuutta on pystyttävä parantamaan kutakuinkin kaikilla tasoilla, mutta erityisesti silloin kun lakeja valmistellaan ja niiden kustannusvaikutuksista tehdään laskelmia.
Normien ja suositusten purkamisen rahallisia kustannuksia laskettaessa peruslähtökohtana tulee olla kunnille siitä koituva pysyvä kustannusten nettovähennys. Lisäksi tavoiteltavien säästöjen on jakauduttava kuntien ja valtion vastuulle valtionosuusprosentin mukaisessa suhteessa.
Kuntaliitto kertoi viime viikolla, että noin puolet kunnista joutuu nostamaan pakon edessä kunnallisveroprosenttejaan selvitäkseen kaikista niistä tehtävistä, joita niiden harteille on vuosien mittaan lainsäätäjän suunnalta kasattu.
uutiskirje 
