Kansalaisjärjestö Finnwatchin tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset kunnat eivät kiinnitä huomiota ihmisoikeusolosuhteisiin maissa, joista tekevät hankintoja. Yhteisillä verovaroilla hankitaan miljoonilla euroilla tuotteita maista, joissa tuotanto-olot voivat olla ala-arvoisia.
Ihmisoikeussuurlähettiläänä syksyllä aloittanut Rauno Merisaari sanoo hankintalainsäädännön ohjaavan liian heikosti ihmisoikeuksien huomioimiseen, vaikka viranomaiset ovat sitoutuneet niiden kunnioittamiseen kaikessa toiminnassa. Monissa kunnissa velvoitteita ei juuri tunneta. Merisaari uskoo valmisteilla olevan hallituksen ohjeistuksen tuovan tilanteeseen parannusta.
Hankintasäädökset alkavat vähitellen kattaa ympäristöön ja työelämän oikeuksiin liittyviä velvoitteita. Muiden ihmisoikeusvelvoitteiden epämääräisyys ohjeistuksessa näkyy Finnwatchin julkituomassa kuntien hankintapolitiikassa.
– Yksityisyritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia, olla loukkaamatta niitä. Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti julkisen vallan tulee tämän lisäksi aktiivisesti suojella ja toimeenpanna ihmisoikeuksia myös silloin kun tehdään hankintoja, muistuttaa Merisaari.
Sen tulee olla suunnannäyttäjä ja suojella väestöä siltä, että kukaan ei riko ja loukkaa ihmisoikeuksia.
Erilainen viesti
Toinen tuore tutkimus poikkeaa viestiltään Finnwatchin tutkimuksesta. Amnestyn Suomen osaston teettämässä tutkimuksessa enemmistö suomalaisista haluaa asettaa ihmisoikeudet valtioiden välisissä suhteissa etusijalle. He ovat sitä mieltä, että valtionjohdon pitää nostaa ihmisoikeuskysymykset esille senkin uhalla, että se vaarantaa maiden väliset suhteet.
Amnestyn tutkimuksen tuloksista ilahtunut Merisaari löytää niistä yhtäläisyyksiä tuloksiin, joita on saatu selvitettäessä kansalaisten suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Myös niissä korostuu ihmisoikeuksien merkitys.
Merisaaren mukaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen kuuluu arvomaailmaamme. Niiden pohjalta halutaan myös toimia.
Aivan tällä mallilla asiat eivät aina ole olleet. Ihmisoikeussuurlähettiläs muistuttaa pidättyväisyydestä, joka kylmän sodan aikana leimasi Suomen suhtautumista ihmisoikeuskysymyksiin. Erityisesti suurvaltojen asioihin ei puututtu.
– Ihmisoikeudet tulivat oikeastaan ”listalle” vasta, kun maa liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1989. Ihmisoikeustyö aktivoitui ulkoministeriössä Tarja Halosen ulkoministerikaudella seuraavan vuosikymmen lopulla.
– Ihmisoikeuksia on pikku hiljaa alettu pitää luonnollisempana osana ulkopolitiikkaa, ja on myös ryhdytty enemmän ottamaan kantaa, kuvaa Merisaari.
Laajempi Rauno Merisaaren haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä torstaina 5.12. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
Tiistaina 10.12. vietetään YK:n Ihmisoikeuksien päivää. Vuonna 1948 sovitun yleismaailmallisen ihmisoikeuksien pohjalta on tehty joukko ihmisoikeussopimuksia, joissa on mukana noin 80 prosenttia valtioista.
uutiskirje 
