Kansalaisjärjestöt vaativat kuria veronkiertäjille

Monikansallisten yritysten verovälttely maksaa Euroopalle vuosittain noin tuhat miljardia ja kehitysmaille yli 660 miljoona euroa.

Suomalainen kehityskysymysten asiantuntijajärjestö KEPA ja 12 muuta eurooppalaista kansalaisjärjestöä ovat tutkineet yhdessä 13 eurooppalaisen valtion toimia veroparatiisitalouden suitsimiseksi. Tuloksissa todetaan, että eurooppalaisten johtajien puheiden ja tekojen välillä on ristiriita.

Euroopan neuvostossa hyväksyttiin toukokuussa toimintaohjelma veronkierron estämiseksi. Neuvosto palaa asiaan tämän viikon lopussa ja pohtii komission papereiden pohjalta, onko puolessa vuodessa saatu mitään aikaan.

– Vaikka EU-johtajat ovat luvanneet panna pisteen verovälttelylle, he ovat epäröineet lupausten toteuttamisen kanssa, KEPA:n kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson kertoi järjestönsä tiedotustilaisuudessa Helsingissä maanantaina

– Kansainväliset yritykset voivat vielä tänäkin päivän kiertää verolainsäädäntöä sekä Euroopassa että globaalissa etelässä. Ne pystyvät piilottamaan miljardeja euroja veroparatiiseihin.

Nilssonin mukaan Suomi sijoittuu tutkimuksessa EU-maiden keskikastiin.

Raportointi nostaisi veropakoilun kynnystä

Nilsson arvioi pari kuukautta sitten, että tällä hetkellä parhaatkaan asiantuntijat eivät pysty seuraamaan yritysten rahavirtojen reittejä.

– Maakohtainen raportointi nostaisi yritysten kynnystä pakoilla verovastuutaan, Nilsson totesi silloin UP-uutispalvelun haastattelussa.

Eurooppalaisten velka- ja kehityskysymyksiin keskittyneiden järjestöjen Eurodad -verkoston kokoamassa raportissa selviää, etteivät tarkastellut valtiot onnistu vaatimaan riittävää läpinäkyvyyttä monikansallisilta suuryrityksiltä. Yksikään valtioista ei ole edellyttänyt maakohtaista raportointivelvollisuutta.

Enemmistö valtioista suhtautuu vastahakoisesti ajatukseen tarjota yleisölle tietoa yritysten, säätiöiden tai rahastojen todellisista omistajista. Myös valtioiden verotietojen vaihto on harvoin julkista.

KEPA:n Nilssonin mukaan verojen karkaaminen on erityisen haitallista köyhimmille maille, koska niiden kansantaloudesta katoaa enemmän rahaa kuin niille annetaan kehitysapuna.

– Vaadimme eurooppalaisia suuryrityksiä julkaisemaan, keitä niiden omistajat ovat, missä yritykset toimivat ja mitä veroja ne maksavat, Nilsson kertoi.

– Seuraava askel on varmistaa, että kansainväliset yritykset maksavat reilun osan veroistaan sekä EU:ssa että muualla maailmassa.