Keskustan Juha Rehulan mielestä uudistuksen välttämättömyydestä vallitsee laaja yksimielisyys. Tavoitteena on perusterveydenhuollon kuntoon laittaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisten raja-aitojen poistaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen laajemmat järjestämishartiat ja hallinnon yksinkertaistaminen.
– Tänään peruspalveluministerille luovutetulla esityksellä sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rapautuminen jatkuu, hallinto monimutkaistuu ja rahoituksen uudistaminen hankaloituu, Rehula väittää.
Keskustan mielestä sote-palvelujen järjestämisvastuun tulisi olisi vain riittävän suurilla sote-alueilla. Nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle rakentaen olisi mahdollista aikaansaada toimivin ratkaisu. Ny vaarana on erikoissairaanhoidon ja vaativien sosiaalipalvelujen järjestämisen pirstoutuminen.
– Kuntayhtymämalli on osoittanut toimivuutensa erikoissairaanhoidossa ja muussa terveydenhuollossa. Jos perusterveydenhuolto ja vaativin sosiaalitoimi siirrettäisiin sairaanhoitopiireille, sote-uudistuksessa päästäisiin eteenpäin jo tällä vaalikaudella.
Rehula pitää puutteena myös sitä, että työryhmän linjauksesta puuttuvat taloudelliset laskelmat.
– Keskustalla on vaihtoehto, kotikunta-maakuntamalli. Sillä on kaikkien toimijoiden kriittisenkin arvioinnin kestävä, laaja tuki. Katseet kääntyvät nyt hallituksen johtoon. Kysymys kuuluu, ajavatko poliittiset ja arvovaltasyyt hallituksessa ihmisten tarvitsemien palvelujen edelle.
”Demokratian irvikuva”
Perussuomalaisten mielestä sote-esitys on demokratian irvikuva.
– Hallituksen esitys perustuu ns. vastuukuntamalliin. Oikeampi nimitys olisi isäntäkunta-renkikunta -malli, koska päätösvalta olisi maakunnan keskuskaupungilla. Se siis päättäisi, millaisia palveluja missäkin tuotetaan, myös maaseutukuntien alueella. Muiden kuin isäntäkuntien roolina olisi vain maksajan rooli, puolueen kannanotossa todetaan.
Perussuomalaisilla on peruskunta-piirikunta -malli. Sen mukaan ensimmäiseksi yhdistettäisiin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito maakunnallisten sairaanhoitopiirien eli piirikuntien ympärille. Siihen yhdistettäisiin myös laajan väestöpohjan vaativat sosiaalipalvelut.
Myöhemmin piirikunnan hoidettavaksi annettaisiin myös muiden peruskuntaa laajemman väestöpohjan vaativien palvelujen tuottaminen, kuten esim. ammatillinen koulutus, pelastustoimi, työvoimapalvelut, lupapalvelut, seudullinen maankäytön suunnittelu ja seudullinen edunvalvonta.
– Piirikunta toimisi kuntayhtymän tavoin. Piirivaltuustoon valittaisiin edustajia kaikista kunnista ja kaikista puolueista niiden voimasuhteiden mukaisesti.
uutiskirje 
