Hotelli- ja ravintola-, siivous- ja rakennusalan työnantajien mielestä Suomi ei pärjää ilman ulkomaista työvoimaa. Kuntatyönantajakin on todennut, että työelämän kansainvälistyminen ja työvoiman saatavuusongelmat lisäävät ulkomaisen työvoiman tarvetta kunnissa.
Tänä vuonna Suomessa on työskennellyt noin 190 000 ulkomaalaista.
Työministeri Lauri Ihalainen arveli eduskunnan kyselytunnilla lokakuun lopussa, että nykyisellä kasvuvauhdilla meillä on kuuden vuoden kuluttua 330 000 ulkomaalaista.
Työntekijöiden kokemukset myönteisiä
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan venäläis-, kurdi- ja somalitaustaiset maahanmuuttajat kokevat työn, työyhteisön ja työpaikan henkilösuhteet keskimäärin myönteisemmiksi kuin koko väestö.
– Hyvin suurelle osalle tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista työ oli erittäin tärkeä osa elämää, ja he olivat tyytyväisiä omaan työhönsä, kertoo tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.
Useampi kuin neljä viidestä oli tyytyväinen myös esimiehensä toimintaan ja arvioi maahanmuuttajien kohtelun työpaikalla olevan tasapuolista muiden työntekijöiden kanssa.
Erityisesti vaikeista oloista tulleet kokivat työn sisällöt ja työolosuhteet vähintään hyviksi.
Työ ei aina vastaa koulutusta
Monella tutkimuksen osallistuneista koulutus ja työtehtävät eivät vastanneet toisiaan. Enemmistö arvioi, että omat tiedot ja taidot riittäisivät tämänhetkistä vaativampiinkin tehtäviin.
Ulkomaalaiset tekevät muita useammin esimerkiksi osa-aikaisia tai keikkaluonteisia töitä. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat kouluttamattomat ja heikosti suomen tai ruotsin kieltä osaavat.
Tutkimuksen tieteellisen johtajan Ari Väänäsen mukaan maahanmuuttajat ovat työmarkkinoilla muuta väestöä useammin heikompiosaisia. Heidän työsuhteensa ovat keskimääräistä epävakaampia, heillä on matalampi palkkataso ja he jäävät muita useammin palveluiden kuten työterveyshuollon ulkopuolelle.
Eri ryhmät toimivat eri aloilla
Suomalaisessa työelämässä eri maahanmuuttajaryhmät suuntautuvat usein erilaisille aloille ja tehtäviin, mikä saattaa johtua koulutus-, kieli- ja kulttuuritaustoista.
Venäläistaustaiset miehet työskentelevät erityisesti teollisuuden ja rakentamisen alueella, naiset taas erilaissa asiantuntijatehtävissä sekä palvelu- ja hoitoammateissa.
Kurdinaisista monet ovat palveluammateissa, myynnissä ja hoitotyössä. Kurdimiehistä lähes kolmannes toimii yrittäjinä.
Somalialaistaustaiset miehet työskentelevät tavallisimmin kuljetus- ja varastointi- sekä terveys- ja sosiaalialalla. Somalinaiset jäävät usein kotiin.
Kuva: Mika Peltonen
uutiskirje 
