Vuoden 2011 marraskuussa Helsingin Säätytalolle kokoontui valtion ylin virkamiesjohto valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen johdolla. Juhannuksen alla nimitetty pääministeri Jyrki Kataisen sixpack-hallitus oli päättänyt laittaa uusiksi virkamiesten karsastaman valtion tuottavuusohjelman. Uusi ohjelma on Vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelma VATU.
– Säästöjä ja tehokkuutta ei nyt tavoitella yksioikoisesti vähentämällä väkeä, Urpilainen lupasi.
Tarkoitus oli kirkastaa valtionhallinnon roolia ja tehtäviä. Säästöjä tuli tavoitella rakenteellisilla uudistuksilla ja uusilla toimintatavoilla.
Hallinnollista taakkaa on määrä keventää siellä missä suinkin voidaan, ja ydintoimintoanalyysin avulla keskitytään olennaisten asioiden kehittämiseen.
VATUn ohjelmapäällikkö Tero Meltin mukaan valtion tuottavuusohjelman niskaan oli ropissut ankaraa kritiikkiä hallinnosta, henkilöstöjärjestöistä ja poliitikoilta. Kuitenkaan tarpeet hallinnon tehostamiseen ja kulujen karsimiseen eivät olleet helpottaneet. Ohjelma piti rakentaa uudelta pohjalta.
Valtiolla on reilut 80 000 palkansaajaa. Kylmä tosiasia on, että heistä poistuu puolet eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana.
– On hillitön haaste, miten tehtävät hoidetaan. Kysymys ei ole pelkästään rahasta vaan henkilöstön osaamisesta ja sen kehittämisestä, Meltti kuvailee.
Tietenkin rahastakin on kysymys ja julkisen talouden kestävyysvajeesta. Siihen VATU hakee ratkaisuja valtionhallinnon osalta. Myös tämän syksyn mittaan kehitelty hallituksen rakennepoliittinen ohjelma on antanut oman leimansa VATUun.
Suunnitelmista toteutukseen
Säätytalon seminaarista on nyt kaksi vuotta ja vuoden 2013 lopulla ohjelman toteutusvaihe on pääsemässä vauhtiin. Ohjelmapäällikkö Meltin mukaan pieniä voittoja on jo saavutettu, mutta varsinaiset hyödyt alkavat tulla näkösälle parin seuraavan vuoden aikana.
Aikaisemmassa valtion tuottavuusohjelmassa tuloksia mitattiin henkilötyövuosien vähennyksillä ja ne määrättiin virastoille ja laitoksille ylhäältä käsin. Nyt tällaista tavoitetta ei ole. Myöskään tarkkaa euromääräistä säästötavoitetta ei ole asetettu.
Saatavissa isoja säästöjä
Meltin mukaan VATU rakentuu toisin päin kuin aikaisempi ohjelma.
Ministeriöt ja virastot arvioivat itse toimintaansa ja laativat sen pohjalta omat kehittämisohjelmansa. Ne arvioidaan ohjelman puitteissa ja hyväksi katsotut laitetaan toteutukseen. Tavoitteena on osaamisen, johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Niiden seurantaan on kehitetty omat mittarit.
Menetelmänä on toimintojen ja toimintatapojen kyseenalaistaminen ja kriittinen arviointi. Tehtävistä voidaan myös luopua, jos se katsotaan järkeväksi. Pohjana toimii ydintoimintojen arviointi.
Jokaisella hallinnonalalla on omat VATU-hankkeensa. Kaikkiaan ehdotuksia virastoilta, laitoksilta ja hallinnonaloilta on tullut noin 4 900.
Arvion mukaan valtionhallinnosta voidaan saada irti jopa 700 miljoonan euron säästöt, kun hankkeet on viety loppuun.
Hallinnon tehtävien karsimisesta ei Meltin arvion mukaan suuria säästöjä synny. Niihin kuuluvat esimerkiksi rajahaastatteluiden lopettaminen. Rajalla maahan tulevilta kysellään esimerkiksi, paljonko heillä on rahaa käytettävissään. Tiedolla ei ole tähänkään asti tehty mitään.
Sen sijaan esimerkiksi palvelujen digitalisoinnin ict-ratkaisujen hyödyt voivat kasvaa hyvinkin mittaviksi.
Myös valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustettavaan valtioneuvoston hallintoyksikköön kohdistuu isoja odotuksia. Siihen on määrä keskittää ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutoiminnot.
lehti 