Rakennusalan kilpailu siistiytymässä
– Ei harmaata taloutta varmaankaan kokonaan nujerrettu ole, mutta kyllä se huomattavasti vähenee, sanoo Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.
Merkittävä tekijä oli vuoden 2013 maaliskuussa pakolliseksi tullut henkilökortti, josta pitää näkyä kuvan, nimen ja työnantajan lisäksi veronumerorekisteriin merkitty veronumero. Ilman tällaista veronumerolla varustettua henkilötunnistetta rakennustyömaalle ei ole asiaa.
Rakennusteollisuuden arvion mukaan näkyvyyden lisääminen on tuonut valtion kassaan jo huomattavasti euroja. Määrä ei ole toistaiseksi tiedossa.
RT:ssä arvellaan, että harmaan talouden torjunta näkyy alan työllisyysluvuissa. Työllisyys on pysynyt yllättävän hyvänä, vaikka rakentamisen volyymi on laskenut huomattavasti. Yhdeksi syyksi nähdään, että harmaata työvoimaa on poistunut rakennuksilta ja työtä on tarjoutunut rehellisille toimijoille.
Viimeinen niitti
Viimeinen niitti harmaalle taloudella annetaan heinäkuun alussa, kun voimaan astuu laki ilmoitusmenettelystä. Sen jälkeen jokaisen työmaalla toimivan alihankkijan tai itsenäisen työnsuorittajan on toimitettava työmaan päätoteuttajalle tiedot työmaalla työskentelevistä henkilöistä.
Päätoteuttaja toimittaa tiedot verottajalle kuukausittain.
Verottajalle tulee tietoa myös rakennushankkeen tilaajalta, joka ilmoittaa kuukausittain tiedot alihankkijoistaan ja niille maksetuista maksuista.
Valvonnan tiukennus ulotetaan myös omakotityömaille. Yksityishenkilön, joka rakennuttaa rakennuslupaa edellyttävän rakennuksen, on ennen käyttöönottoa ilmoitettava maksamansa palkat ja maksut verohallinnolle.
Rakennusteollisuuden varatoimitusjohtaja Tapio Kari arvioi, että pullonkaulaksi muodostuu verottajan kyky käsitellä runsasta tietomäärää. Hänen mukaansa siitä riippuu, kuinka tehokkaasti harmaan talouden suitsiminen onnistuu nyt tarjotuilla työkaluilla.
Kyse edunvalvonnasta
Rakennusliiton 2. puheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan rakennusalan menestys harmaan talouden torjumisessa perustuu työnantajaliiton ja työntekijäliiton yhteistyöhön.
– Konsensusyhteiskunnassa hankkeet etenevät vain, jos niillä on osapuolten yksimielinen tuki takanaan. Muilla aloilla näin ei ole nähtävästi ollut.
Toimitusjohtaja Pipatin mukaan RT:lle kyse on jäsenyritysten edunvalvonnasta.
– Emme tee tätä siksi, että (valtiovarainministeri) Urpilainen saa lisää rahaa valtion kassaan, vaikka niinkin tapahtuu. Kalliiden kustannusten maassa kustannusten täytyy olla samat kaikille.
Rakennusteollisuudessa tiukentuneen valvonnan tiedetään merkitsevän lisää velvoitteita ja työtä yrityksille. Siihen ollaan Pipatin mukaan valmiita harmaan talouden torjumiseksi ja rakennusalan kilpailun tervehdyttämiseksi.
uutiskirje 
