Veroparatiisien pöytälaatikkoyhtiöillä on tärkeä rooli suomalaisyritysten liiketoiminnassa, todistaa Finnwatchin keskiviikkona julkistama tutkimus. Raportti paljasti myös Alankomaiden merkittävän aseman verosuunnittelussa.
Raportti herätti kiivaan verokeskustelun. Pienten ja keskisuurten yritysten etuja valvova Suomen Yrittäjät arvosteli isoja yrityksiä verokeitaiden hyödyntämisestä. Toimitusjohtaja Jussi Järventaus kehotti Ylen haastattelussa kaikkia yrityksiä maksamaan veronsa kotimaahansa.
Elinkeinoelämän keskusliitto sen sijaan lyttäsi raportin Messinkilaattojen valtakunta – Pöytälaatikkoyhtiöiden rooli suomalaisyritysten toiminnassa täysin. Suomalaiset listayhtiöt leimataan raportissa nimeltä veronkiertäjiksi. Valitettavasti raportti on monilta osin epätäsmällinen ja virheellinen, totesi EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen.
Verosuunnittelu on laillista
Torstaina Finnwatch vastasi kohta kohdalta EK:n arvosteluun.
”Raportti ei leimaa yhtään suomalaista yhtiötä veronkiertäjäksi, vaan tuo uutta tilastotietoa tähän asti julkisen keskustelun katveeseen jääneestä holding-yhtiöiden käytöstä. Veronkierto-sana mainitaan raportissa yhden kerran, paluuvirtauksen kansainvälisten esimerkkien yhteydessä. Käsitteenä veronkierto viittaa laittomaan toimintaan, kun taas verosuunnittelussa kyse on laillisesta toiminnasta ja veroparatiiseihin liittyvä verosuunnittelu on yritysvastuukysymys”, Finnwatch oikoo.
Hollannissa valtavasti pöytälaatikkoyhtiöitä
EK:n mukaan on erikoista nimetä Hollanti veroparatiisiksi. Hollanti ei todellakaan kuulu niihin maihin, joita OECD:n määritelmän mukaan tulisi pitää veroparatiisina, Pasanen toteaa.
Finnwatch vastaa, ettei kyse ole sen omasta keksinnöstä.
”Yksi keskeinen OECD:n veroparatiisimääritelmistä on todellisen liiketoiminnan puute. Alankomaissa on yli 10 000 pöytälaatikkoyhtiötä, enemmän kuin missään muussa EU-maassa, ja esimerkiksi kansainvälinen tutkimusjärjestö Tax Justice Network määrittelee Alankomaat veroparatiisiksi.”
Moni yritys välttelee veroja
EK:n Pasasen mielestä on täysin virheellinen väite, että suomalaisyhtiö pystyisi veroparatiisiomistuksen kautta välttämään verojen maksua.
Finnwatchin mukaan monet suomalaiset yritykset välttävät veroparatiisien avulla verojen maksua todellisissa toimintamaissaan. Esimerkkejä verojen välttelystä on nostettu jo esiin muun muassa Stora Enson, Attendon ja Mehiläisen kohdalla. Verohallinto on arvioinut, että pelkästään siirtohinnoittelukikkailu vie Suomelta vuosittain 320 miljoonaa verotuloja.
EK pahoittelee, että ”virheellisiä ja puutteellisia faktoja kylvämällä saadaan tahrattua rehellisesti toimivien suomalaisyritysten maine.”
Finnwatch vastaa, että suomalaiset yritykset voivat pitää maineestaan huolta julkistamalla konsernirakenteensa, raportoimalla veronmaksustaan maakohtaisesti ja välttämällä keinotekoisten veroparatiisijärjestelyjen käyttöä. Suurten suomalaisten yritysten etujärjestönä EK:n tulisi asettua puoltamaan rehellistä ja avointa yritystoimintaa, joka noudattaa verolakien kirjaimen lisäksi myös lain henkeä.
Muutoksen merkkejä Euroopassa
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen näki torstaina asennemuutoksen merkkejä Euroopassa suhteessa veroparatiiseihin.
– Ympäri Eurooppaa on ymmärretty, että veroparatiisien vastainen taistelu on yhteinen asia sekä samalla kaikkien eurooppalaisten ja koko Euroopan yhteinen etu. Jokainen veroparatiisiin piilotettu euro on pois ihmisten hyvinvointipalveluista.
Jatkossa Urpilainen kiinnittää huomiota erityisesti eläkeyhtiöihin.
– Erityisesti eläkeyhtiöiden kytkökset veroparatiiseihin olisi asteittain katkaistava. Eläkeyhtiöiden tulisi yhdessä Fivan ja Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa laatia eläkesijoitusten eettinen ohjesääntö, jonka pohjalta veroparatiisien hyödyntäminen lopetettaisiin.
uutiskirje 
