Suomen julkisen sektorin kokoa kauhisteltiin pari viikkoa sitten elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) selkärankaseminaarissa. Presidentti Sauli Niinistö sanoi sen olevan 60 prosenttia, maailman suurin.
Tilastokeskuksen perjantaina julkistamien tietojen mukaan julkisyhteisöjen menojen tarkka suhde bruttokansantuotteeseen oli 56,7 prosenttia vuonna 2012. Vuonna 2011 suhde oli 55,1 prosenttia.
Julkisyhteisöjen kokonaismenot kasvoivat 4,8 prosenttia vuodesta 2011 ja ne olivat yhteensä 109,1 miljardia euroa.
33 prosenttia sosiaaliturvaa ja terveyttä
Julkisten menojen suurin tehtäväryhmä oli sosiaaliturva. Sen menot olivat 47,7 miljardia euroa eli 24,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toiseksi suurin menoryhmä oli terveydenhuolto, jonka kokonaismenot olivat 15,7 miljardia euroa ja 8,2 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Eniten kasvoivat sosiaaliturvaan kohdistuneet menot, yhteensä 2,9 miljardia euroa. Sosiaaliturvan menojen kasvusta suurin osa selittyy vanhuuteen liittyvien tulonsiirtojen eli eläkkeiden kasvulla.
Suurin tehtäväalaryhmä oli edelleen vanhuus, johon kuuluvat suurimpana eränä maksetut työeläkkeet. Toiseksi suurin alaryhmä oli sairaus ja toimintarajoitteisuus. Eniten kasvoivat vanhuuden tehtäväryhmän ja terveydenhuollon avo- ja sairaalahoidon menot.
Yksityinen sektori tuottaa 80 prosenttia BKT:stä
Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun totesi aiemmin tällä viikolla, että julkisuudessa on käsitelty julkisen sektorin kokoa tavalla, josta voi syntyä virheellisiä tulkintoja. Julkisten menojen noin 60 prosentin BKT-osuus ei tarkoita, että yksityisten menojen suuruus vastaisi kooltaan 40 prosenttia bruttokansantuotteesta. Yksityisen sektorin menot ovat itse asiassa paljon suuremmat kuin BKT. Julkinen sektori tuottaa Suomessa viidesosan bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori neljä viidesosaa, hän selvensi Tilastokeskuksen blogissa.
Bruunin mukaan ehkä vertailukelpoisin julkisen talouden koon mittari on juuri julkisen talouden tuottaman arvonlisäyksen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä. Se kuvaa julkisen talouden omaa palvelutuotantoa ja koostuu pääasiassa henkilöstömenoista. Suomessa tuota 20 prosenttia suurempi osuus vuonna 2012 oli EU-maista Tanskassa ja Ruotsissa.
Toinen vertailukelpoinen mittari on julkisen talouden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä. Suomessa osuus oli vuonna 2012 kansantalouden tilinpidon mukaan 24 prosenttia, Ruotsissa 28 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Markus Lehmus on esittänyt yhdeksi mittariksi veroastetta. Siinä maavertailussa Suomen veroaste oli vuonna 2012 Euroopan seitsemänneksi korkein. Edelle menevät Tanskan ja Ranskan lisäksi sellaiset maat kuin Belgia, Itävalta, Ruotsi ja Italia.
BKT supistui
Suomen bruttokansantuote supistui yhden prosentin vuonna 2012. Tuotantoa vähensi viennin ja investointien supistuminen. Viennin volyymi väheni 0,2 prosenttia ja tuonnin volyymi 0,7 prosenttia. Investointien volyymi väheni 0,8 prosenttia. Vain kulutusmenot kasvoivat hieman, yksityiset kulutusmenot volyymiltaan 0,3 prosenttia ja julkiset kulutusmenot 0,5 prosenttia.
Kotitalouksien reaalitulot vähenivät 0,2 prosenttia. Taloudellista hyvinvointia kuvaava kotitalouksien oikaistu reaalitulo väheni 0,1 prosenttia. Siihen luetaan nettotulojen lisäksi myös hyvinvointipalvelut kuten julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.
Kotitalouksien säästämisaste aleni 0,8 prosenttiin, mutta pysyi positiivisena eli kotitaloudet kuluttivat vähemmän kuin ansaitsivat.
Vuonna 2011 BKT kasvoi 2,8 prosenttia ja vuotta aiemmin 3,4 prosenttia. 2009 BKT rojahti 8,5 prosenttia miinukselle.
lehti 