Hallitus valmistelee asumistukeen samankaltaista suojaosaa, kuin vuoden alussa toteutettu työttömyysturvan 300 euron suojaosa. Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella.
Asiasta kertoi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto Eduskunnan köyhyysryhmän sekä Sosiaali- ja terveys ry:n Sosten seminaarissa tiistaina.
Keväällä annetavan lakiesityksen valmistelussa on ollut esillä kaksi mallia. Toisessa suojaosa olisi 400 euroa kuuden kuukauden aikana. Alanko-Kahiluodon mukaan vahvemmilla on kuitenkin malli, jossa suojaosa on sama 300 euroa kuin työttömyysturvassakin, mutta ilman aikarajoitusta.
Vuoden alussa astui voimaan uudistus, jonka sallii työttömän ansaita 300 euroa ilman vaikutuksia työttömyysturvaan.
Alanko-Kahiluodon mukaan sosiaalisessa mediassa käydään vilkasta keskustelua, pitäisikö samanlainen suojaosa ulottaa myös toimeentulotukeen.
”Ei paluuta lapiolinjalle”
Seminaarissa puhuneen Vantaan johtava sosiaalityöntekijä Jarl Spoof sosiaalituen vastikkeellisuutta ei tulisi lisätä, koska se lisäisi syrjäytymistä ja kasvattaisi palveluiden ulkopuolella olevan väestön määrää.
Spoof korosti lisäksi, ettei vastikkeellisuus voi koskee perusturvaa, jonka takaa perustuslaki.
– Lapiolinjalle ei ole paluuta, Spoof huomautti.
Jos vastikkeellisuus toimeentulotuessa voisi Spoofin mielestä korskea vain ennaltaehkäisevää tukea, Spoof korosti.
Spoof vastustaa myös vaatimuksia siirtää toimeentulotuki kuntien sosiaalitoimen vastuulta Kelan maksettavaksi.
– Toimeentulotuki on sosiaalityön väline, Spoof korosti.
Siihen tulee hänen mukaansa liittää myös sosiaalitoimen palveluja, joita ei Kelalta saa. Hän myönsi, että myös kuntien hoteissa toimeentulotuesta on tullut yhä enemmän automaattista maksatusta, joista päätökset tehdään pelkkien hakemuspapereiden perusteella.
– Toimeentulotuki tulee palauttaa räätälöidyksi tukimuodoksi, Spoof vaati.
Kansalaistulo ja ihmisoikeudet
Professori Heikki Hiilamon mielestä toimeentulotuki on tärkein ihmisoikeuskysymys Suomessa. Kun toimeentulo on turvattu, sen jälkeen toteutuu muita ihmis- ja kansalaisoikeuksia, Hiilamo perusteli.
Perustulon Hiilamo näkee välttämättömäksi keinoksi köyhien ihmisten toimeentulon turvaamiseksi. Työpaikkoja ei löydy kaikille, eivätkä työvoiman tarjonnan lisääminen erilaisilla keppikonsteilla luo uusia työpaikkoja.
Sama virhe tehdään Hiilamon mukaan, jos sosiaaliturvasta tehdään vastikkeellista. Niinkään ei työpaikkoja synnyt.
lehti 