Suomen tulee pitää kiinni ainakin 1,4 miljardin säästöistä ensi vuodelle, muistutti komission varapuheenjohtaja Olli Rehn kuntien talous- ja rahoitusfoorumissa keskiviikkona.
Hän huomautti, että Suomi on itse ollut sopimassa talouskurista ja vaatinut sitä muilta. Vielä parempi olisi, jos Suomi pystyisi pitämään lupaamansa 3 miljardin säästötavoitteen.
– Erityisesti pitää seurata suhdannekorjattua rakenteellista alijäämää. Se saisi vakaussopimuksen mukaan olla enintään 0,5 prosenttia kansantuotteesta. Suomi näyttää lipeävän siitä jo tänä vuonna, Rehn totesi.
Ensi vuoden osalta poikkeama näyttää nousevan 1,4 miljardiin.
Talouskurissa pysyminen on Rehnin mukaan ensiarvoisen tärkeää, jos Suomen talouspolitiikka halutaan pitää uskottavana. Vähintään Suomen on osoitettava, että se pystyy julkisen talouden rakenteellisiin korjauksiin tai että julkinen talous on kunnossa.
– Mieluummin molemmat. Nyt Suomi ei tavoita näistä kumpaakaan riittävästi eikä uskottavasti, Rehn sanoi.
Muut kirivät uudistuksissa ohi
Suomi selvisi euron talouskriisistä hienosti, mutta maa on jäänyt viime kesänä alkaneesta kasvusta pahasti jälkeen. Tällä erää Suomi on Italian ja Ranskan kanssa 0–1 prosentin kasvu-uralla, kun esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa kasvua on 1–3 prosenttia.
Rehnin mukaan syy on se, että Suomi on pantannut rakenteellisia uudistuksia toisin kuin muut euromaat. Nokian ja metsäteollisuuden menestys hidasti uudistuksia.
Nyt hintakilpailukyvyssä Suomi on jäänyt jälkeen tärkeimmistä kilpailijoistaan.
– Teen tätä samaa analyysiä kaikissa muissakin jäsenmaissa, mutta kaikissa ei onneksi ole yhtä huolestuttavia näkymiä, Rehn totesi kuntapäättäjille.
Suomen tulisi hänen mukaansa ratkaista nyt kolme ongelmaa, kuinka selvitä teollisuuden murroksesta, lisätä työn kilpailukykyä ja ratkaista julkisen talouden ongelmat.
”Tehtävät rahkeiden mukaan”
Kuntapäättäjät saivat Rehniltä kylmää vettä niskaansa. Viime vuoden hyvät talousluvut eivät Rehnin mukaan riitä, vaan henkilöstö ja tehtävät on mitoitettava ”rahkeiden mukaan”.
Verojen korotuksiin hän kehottaa kuntia suhtautumaan harkiten, jotteivät ne katkaise mahdollista kasvua.
Rehn muistutti, että vastuu julkisen talouden tervehdyttämisestä on kuntien ja valtion yhteinen. Espanjassa valtio, autonomiset alueet ja kunnat ovat sopineet maan sisäisestä vakautuspaketista.
Vastaavaa voisi harkita myös Suomen osalta esimerkiksi kuntalain uudistuksen yhteydessä. Rehn kuitenkin painotti, että vakautuskeinot ovat jokaisen jäsenvaltion sisäinen asia.
Rehn peräsi kuntaisiltä ja -äideiltä solidaarisuutta sukupolvien yli, jotta velkataakka ei kasvaisi seuraaville polville liian suureksi.
uutiskirje 
