Eurovaaleihin valmistautuvalta keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyryseltä ilmestyy maaliskuussa taas uusi kirja. Teoksessa Suomen linja (Paasilinna) hän vetää kaaria maamme varhaisesta historiasta kauas tulevaisuuteen.
Kirjassa etualalle nousee jälleen kerran Väyrysen vaikea suhde presidentti Mauno Koivistoon. Hän pitää Suomen linjan kannalta ratkaisevan tärkeinä tapahtumina vuoden 1982 presidentinvaaleja, vuoden 1987 hallitusratkaisua, vuoden 1994 presidentinvaaleja sekä maamme liittymistä Euroopan unioniin ja euroalueeseen.
Väyrysen tulkinnan mukaan hän taisteli 1970-luvun alusta alkaen Suomen linjasta Koiviston kanssa.
”Koivisto voitti ja siirsi Suomen Kekkosen linjalta omalleen, jonka juuret ovat tannerilaisessa sosialidemokratiassa”, Väyrynen toteaa kustantajan tiedotteessa.
”En hyökkää Koivistoa vastaan”
Suomi liittyi Euroopan unioniin ja euroalueeseen. Vuonna 2001 Koivisto kirjassaan Venäjän idea kauhisteli sitä, millaiseen kehitykseen hänen jättämänsä poliittinen perintö oli johtanut, jatkaa Väyrynen.
”En halua lukea kirjani arvioinneista, että hyökkään rajusti Mauno Koivistoa vastaan”, Väyrynen kirjoittaa.
”En hyökkää. Minulla ei ole mitään häntä vastaan. Tosiasiat vain antavat hänen toiminnastaan aivan toisenlaisen käsityksen kuin hän on itse pyrkinyt siitä antamaan. Uskon, että joudun vielä Koivistoa puolustamaan, kun keskustelu hänen toiminnastaan toden teolla käynnistyy.”
Väyrynen itse ankkuroi Suomen linjan Santeri Alkioon, joka loi jo 100 vuotta sitten ihmisyysaatteeseen perustuvan vaihtoehdon teollistuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan kehitykselle. Alkion ajatukset tarjoavat kestävän perustan myös ihmiskunnan, Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle.
lehti 