Ikäraja vaikuttaa kiinnostukseen
Alkuun osa-aikaeläkkeeseen olivat oikeutettuja yksityisellä sektorilla työskennelleet 60-64-vuotiaat ja julkisella sektorilla 55 vuotta täyttäneet.
Vuoden 1994 alussa molempien sektorien ikärajaksi sovittiin 58 vuotta.
Vuoden 1998 heinäkuussa ikärajaa alennettiin väliaikaisesti 56 vuoteen. Sen seurauksena osa-aikaeläkeläisten määrä kasvoi nopeasti. Alkuun erillislaki oli voimassa vuoden 2000 loppuun, sittemmin voimassaoloa jatkettiin vuoden 2002 loppuun.
Vuonna 2002 osa-aikaeläkkeelle jäätiin eniten, kaikkiaan 16 000 työntekijää.
Vuosina 2003 ja 2004 osa-aikaeläkkeiden piiriin ei tullut uusia osa-aikaeläkeläisiä, koska ikäraja palautettiin 60 vuoteen.
Vuoden 2013 alusta osa-aikaeläkkeen ikärajoja nostettiin. Alaikäraja on 61 vuotta vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneille. Sitä vanhempien ikäraja on edelleen 60 vuotta.
(UP/MP)
Vaikutuksia työuriin on kuitenkin hankala arvioida
Osa-aikaeläke tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden keventää työuransa viimeisiä vuosia. Osa-aikaeläkettä ja osa-aikaista työntekoa on pidetty myös yhtenä keinona työurien pidentämiseksi, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) Osa-aikaeläke ja eläkeuudistuksen tavoitteet -raportti.
ETK:n tutkija Mervi Takala toteaa raportissa, että eläkejärjestelmien taloudellisen kestävyyden turvaaminen edellyttää työurien pidentämistä.
– Osa-aikaeläkettä ei Suomessa alun perin perusteltu työurien pidentämisellä. Siihen on kuitenkin pyritty niin 1990-luvun ikärajamuutoksilla kuin vuoden 2005 eläkeuudistuksellakin.
Puolet olisi jatkanut kokoaikaisena
ETK:n tutkijoiden mukaan osa-aikaeläke voi vaikuttaa työurien pituuteen, koska se nostaa ikääntyneiden työllisyysastetta ja kasvattaa kokonaistyöpanosta.
– On arvioitu, että osa-aikatyö selittää puolet ikääntyneiden työllisyyden kasvusta, Takala ja kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi toteavat raportissa.
– Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa siihen, pidentääkö osa-aikaeläke myös työuria.
Kyselytutkimusten mukaan noin puolet osa-aikaeläkeläisistä olisi jatkanut kokoaikatyössä, jollei osa-aikamahdollisuutta olisi ollut.
Suomen eläke-etuuksiin on pyritty 1980-luvulta lähtien lisäämään yksilöllistä joustoa. Osa-aikaeläke tuli yksityisen puolen työeläkelakeihin vuonna 1987 ja julkiselle puolelle vuonna 1989.
Eläkkeelle harjoittelua vai työntekoa?
Osa-aikaeläkettä kuvataan usein pehmeäksi laskuksi vanhuuseläkkeelle.
Vähittäisen eläkkeelle siirtymisen katsotaan valmistavan siihen elämänmuutokseen, jonka pysyvä eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa.
Useimmat osa-aikaeläkeläiset eivät kuitenkaan ajattele harjoittelevansa eläkkeellä oloa. Kyselyissä yhdeksän kymmenestä osa-aikaeläkkeellä olevasta mieltää itsensä työssäkäyväksi, ei eläkeläiseksi.
Ikäraja vaikuttaa kiinnostukseen
Alkuun osa-aikaeläkkeeseen olivat oikeutettuja yksityisellä sektorilla työskennelleet 60-64-vuotiaat ja julkisella sektorilla 55 vuotta täyttäneet.
Vuoden 1994 alussa molempien sektorien ikärajaksi sovittiin 58 vuotta.
Vuoden 1998 heinäkuussa ikärajaa alennettiin väliaikaisesti 56 vuoteen. Sen seurauksena osa-aikaeläkeläisten määrä kasvoi nopeasti. Alkuun erillislaki oli voimassa vuoden 2000 loppuun, sittemmin voimassaoloa jatkettiin vuoden 2002 loppuun.
Vuonna 2002 osa-aikaeläkkeelle jäätiin eniten, kaikkiaan 16 000 työntekijää.
Vuosina 2003 ja 2004 osa-aikaeläkkeiden piiriin ei tullut uusia osa-aikaeläkeläisiä, koska ikäraja palautettiin 60 vuoteen.
Vuoden 2013 alusta osa-aikaeläkkeen ikärajoja nostettiin. Alaikäraja on 61 vuotta vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneille. Sitä vanhempien ikäraja on edelleen 60 vuotta.
(UP/MP)
lehti 