Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen haluaa Suomeen lakisääteisen minimituntipalkan, joka voitaisiin ottaa käyttöön työehtosopimusten tueksi ja rinnalle. Asiasta lauantaina Helsingissä puhuneen Sarkkisen mukaan erityisesti naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla työskentelevien ihmisten toimeentulo olisi tällöin huomattavasti turvatumpi.
Sarkkisen mukaan indeksiin sidottava minimituntipalkka voisi olla aluksi suuruudeltaan noin 11 euroa.
Palkalla tultava toimeen
– Edelleen esimerkiksi siivoojina ja kaupan kassoilla työskentelevät joutuvat valitettavan usein turvautumaan toimeentulotukeen elantonsa turvaamiseksi. Jos on kalliissa vuokra-asunnossa varsinkin törkyhintaisella pääkaupunkiseudulla asuva matalapalkkatyötä tekevä yksinhuoltaja, ei nykyisillä palkalla pysty aina kunnolla elättämään itseään tai perhettään. Työssä käyviä köyhiä on Suomessa edelleen suuret määrät. Palkalla on tultava toimeen ja siksi tarvittaisiin lakisääteistä minimituntipalkkaa, Sarkkinen totesi.
Lisäisi kokonaiskysyntää
Sarkkisen mukaan indeksiin sidottavalla minimituntipalkalla voitaisiin taata säällinen toimeentulo työssäkäyville ja tarjota samalla mahdollisuus kokonaiskysynnän parantamiseen, koska pienituloisten lisärahat menisivät suoraan kulutukseen kansantaloutta tukemaan.
– Luomalla lakisääteinen minimipalkka parannettaisiin myös työelämän pelisääntöjä, koska yleiseen tietoisuuteen leviäisi tieto rajasta, jota ei saa palkkauksessa alittaa, Sarkkinen sanoi.
Myös nollatuntisopimukset kitkettävä
Toista palvelualojen yleistä toimeentulo-ongelmia aiheuttavaa ongelmaa eli vastentahtoista osa-aikaisuutta ei minimituntipalkalla kuitenkaan ratkaista. Vastentahtoisen osa-aikaisuuden ja nollatunti-sopimusten kitkeminen onkin toinen työelämän korjausta odottava epäkohta, Sarkkinen sanoi.
Kansanedustajat Jukka Kärnä (sd.) ja Jari Myllykoski (vas.) jättivät perjantaina lakialoitteen nollatuntisopimusten väärinkäytön estämiseksi. Lakialoitteessa esitetään työaikalain muuttamista siten, että alle 18 viikkotyötunnin sisältävä sopimus voitaisiin solmia vain työntekijän omasta tarpeesta, kuten opiskelun, lastenhoidon, osa-aikaeläkkeen tai muun vastaavan syyn johdosta. Myös aidosti satunnaisluonteinen työ jäisi lakikirjauksen ulkopuolelle.
Työssäoloehto karttuisi joka viikko
Lakialoitteella ei heikennetä lyhytkestoisten töiden tarjoamista eikä vastaanottamista, eli työttömyysetuuksien 300 euron suojaosa ei tämän aloitteen takia vaarannu.
Nykyisellään noin 14 prosenttia palkansaajista tekee osa-aikaista työtä.
Kärnän ja Myllykosken mielestä vastentahtoinen osa-aikatyö ja nollatuntisopimukset aiheuttavat lukuisia ongelmia työntekijöille. Liian vähäisillä työtunneilla ei tule toimeen ja tarvittaessa työhön kutsuttavan mahdollisuudet suunnitella omaa elämäänsä ovat usein olemattomat. Osa-aikatyön nykyistä tarkemmalle rajaamiselle lainsäädännössä on heidän mukaansa huutava tarve.
Säätämällä säännölliseksi tarkoitetun työn viikkotyöaika vähintään 18 tuntiin mahdollistetaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tarvittavan työssäoloehdon karttuminen jokaiselta työviikolta. Se myös takaisi työntekijälle vähimmäisansiotason, koska tuntisopimuksissa palkkaa maksetaan vain toteutuneilta työtunneilta.
lehti 