Työkyvyn menettäminen ja heikkeneminen aiheuttavat suuria kustannuksia yrityksille. 64 yrityksessä suoritetun vertailututkimuksen mukaan yhteenlaskettu kustannuserä on noin 180 miljoonaa euroa vuodessa.
– Mikäli tulokset suhteutetaan koko Suomen yrityssektoriin, puhutaan jo 4 – 5 miljardin euron suorasta vuosikustannuksesta, toteaa johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta.
Tuloksia käsiteltiin tekemättömän työn vuosikatsauksen tilaisuudessa torstaina.
Parvisen mukaan kustannus vaihtelee yrityskohtaisesti 2 – 12 prosentin välillä yritysten palkkasummasta. Henkilötyövuotta kohti vaihteluväli on 830 – 4 200 euroa.
Työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisellä olisi saatavissa Parvisen mukaan 1,3 miljardin euron vuosisäästöt, mikäli koko yrityssektorilla päästäisiin parhaiten työkykyä ylläpitävien yritysten tasolle.
Haittana kvartaaliaivot
Karita Reijonsaari PwC:stä katsoi parempien tulosten edellyttävän työkykyjohtamista yrityksissä ja se puolestaan vaatii ylimmän yritysjohdon sitoutumista asiaan. Reijonsaaren kokemusten mukaan yritysjohtajat eivät kuitenkaan ole yleensä kiinnostunut asiasta.
Yksi selitys yritysjohdon mielenkiinnon puutteeseen löydettiin kvartaalitaloudessa. Työkykyjohtaminen on pitkäjänteistä työtä ja tulokset näkyvät vasta vuosien mittaan.
Yritysjohto on kiinni kvartaalitaloudessa, jossa tulosten pitää näkyä neljännesvuosittain.
Henkilöstöjohtaja Tapio Palolahti esitteli elintarvikeyritys Atrian hyviä tuloksia työkykyjohtamisessa. Eläkkeelle siirtymisikä on Atrialla noussut kolmella vuodella 63,2 vuoteen vuosien 2009 – 2013 välillä.
Sairauspoissaolot ovat vähentyneet neljällä prosentilla, 9 prosentista 5 prosenttiin.
Henkilöstötyytyväisyys ja hyvinvointi ovat Palolahden mukaan mitattu korkeiksi ja työn tuottavuus on kehittynyt vähintään 12,6 miljoonan euron edestä.
Kaikki hyötyvät
SAK:n johtajan Matti Tukiaisen mukaan työkyvyn ylläpitämisestä hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin yhteiskuntakin.
Työtekijän hyödyt ovat Tukiaisen mukaan mm. parempi terveys ja elämänlaatu sekä paremmat ansiot ja eläketaso.
Työnantaja puolestaan hyötyy paremmasta työn tuottavuudesta ja sairauspoissaolojen vähenemisenä.
Yhteiskunnan hyödyksi voidaan puolestaan lukea tehtyjen työtuntien lisääntyminen ja julkisen talouden kestävyysvajeen kutistuminen.
lehti 