Ukraina-uutisointi on ollut toistaiseksi hyvää ja tasapuolista, sanoo tohtori Heikki Heikkilä. Hän on mediatutkija Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa.
– Pitää kuitenkin sanoa heti, että toistaiseksi tilanne näyttää hyvältä, mutta aina pitää asettaa epäilys, että kuinka pitkään. Tällaisissa tapauksissa useimmiten käy niin, ettei näitä seurata loppuun asti. Voimat ja kiinnostus loppuvat journalisteilta yleensä ennemmin kuin yleisöltä.
Heikkilän mukaan tällaisten kriisien uutisoinnissa valitaan yleensä kansallisen kiinnostuksen näkökulma.
– Olen juuri kirjoittamassa Wikileaks-raporttia ja siinä tapahtui juuri tämä yleinen refleksi, että kiinnostus lopahti kansallisen intressin puutteesta. Tämä Ukraina-tapaus on kuitenkin toisenlainen. Suomen geopoliittisen aseman takia journalismilla on riittänyt kiinnostusta. Kun Suomi on jotenkin kuvassa mukana, niin toimitukset pyrkivät perinpohjaisuuteen.
– Eikä mielestäni nyt ole ollut niin selkeästi esillä pelkästään suomalainen näkökulma kuin ehkä joskus on ollut.
Tasapuolista uutisointia
Heikkilä arvioi, että sekä Venäjän että Ukrainan puolta on uutisoitu tasapuolisesti. Venäjän presidentti Vladimir Putiniakaan ei ole demonisoitu.
– Ehkä demonisointi on turhan vahva ilmaisu.
Mutta Heikkilä sanoo, että Putinin lausunnoista ja niiden uutisoinnista nousee kuitenkin selkeä kummastus. Ihmetellään, mitä tämä on.
– Jos Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo, ettei Putin elä tässä maailmassa, niin tällaiset tuodaan nyt selkeästi esille, mikä on minusta hyvä asia. Se ei ole demonisointia vaan sen ihmettelyä, onko nämä nyt sitten niitä Venäjän toimia oikeuttavia argumentteja.
Heikkilän mukaan Putinista on tehty mediassa kiistanalainen, symbolinen hahmo.
– Moottoripyöräjengiyhteyksien ja kaikkien muiden tämmöisten takia hänestä on tullut hahmo, josta on helppo tehdä pilkkaa ja josta syntyy helposti populaaria puhetta.
Heikkilä arvioi, että kansallista identiteettiä Putinkin toimillaan tuottaa.
– Putin näyttää, että nyt uskalletaan tehdä tätä ja tätä.
Putinin teot ja imago palvelevat Heikkilän mukaan pääasiassa kuitenkin ihan jotain muuta kuin tilanteen analyyttista ymmärtämistä.
– Ne palvelevat sellaista kuritonta subjektia, kuten sanotaan akateemisesti.
Georgiasta kieli keskellä suuta
Heikkilä teki analyysia muutama vuosi sitten Georgian kriisin aikaisesta mediatoiminnasta. Hän kiittelee Ukraina-uutisointia tasapuolisemmaksi ja ammattimaisemmaksi.
– Georgian kriisin aikana uutisointi oli muodollisen tasapuolista, mutta journalismista puuttui ikään kuin näkökulma.
Heikkilä ei ole nähnyt Ukraina-uutisoinnissa puolueellisuutta.
– Jos tätä vertaa Georgia-tapaukseen niin tämä on nyt antoisampaa. Journalismilla on jotenkin keskeisempi rooli kuin siinä Venäjä–Georgia-kriisissä. Silloin ei löytynyt kauheasti virheitä. Se oli sellaista kieli keskellä suuta -journalismia. Samoin oli kommentointi, koska siinä tilanteessa ei paljon uskallettu tai sitten ei ollut eväitä kauheasti kommentoida nopeasti.
– Nyt ollaan molemmilla puolin paremmin tässä tapauksessa kiinni. Uutisointi vaikuttaa nyt selvästi kattavammalta ja analyyttisemmalta kuin siinä Venäjä–Georgia-tapauksessa. Kommentointi ja arviointi on nyt annettu asiantuntijoilla ja ulkopolitiikan tekijöillä.
Yle ymmärtää osapuolia
Paikan päältä tapahtuvassa raportoinnissa on Heikkilän mukaan myös ymmärrystä venäläistä väestöä kohtaan. Varsinkin Ylen uutisoinnissa paikan päällä olevien toimittajien osuus on todella iso.
– Ylellä Venäjän-kirjeenvaihtajat hallitsevat täysin uutisointia. Niillä on kyseenalaistamaton asema. Ja yleensä sieltä paikan päältä tulee sellaista osapuolia ymmärtävää journalismia. Se ei ole makropoliittista vaan se on siinä kontekstissa kiinni olevaa raportointia. Se on minusta aika hyvä.
– Esimerkiksi Venäjän ja Krimin erityiselle historialle, etnisille taustoille ja sille yleiselle mielipiteelle mikä siellä on, annetaan tilaa. Mielestäni näitä on valotettu ainakin kohtuullisesti. Eikä ihmisten kommentit silloin näytä käsittämättömiltä
– Mutta poliittisessa kommentoinnissa Putin ja hänen lausuntonsa saadaan näyttämään käsittämättömiltä. Mitä ne ihan perustellusti ehkä ovatkin tai ainakin näyttävät siltä.
uutiskirje 
