Hallituksen kehysriihi pidetään kahden viikon kuluttua maanantaina ja tiistaina. Riihessä on määrä päättää uusista säästöistä ja veronkorotuksista. Todennäköisesti myös sote-uudistus on ratkaistava silloin, koska lain pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Eri etujärjestöiltä satelee toiveita, jotka kehysriihessä pitäisi myös hoitaa.
SAK:n hallitus vaatii hallitukselta työllisyyspakettia, koska työttömyys on viimeksi kuluneen vuoden aikana kasvanut ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma pahentunut varsinkin kasvukeskuksissa.
– Työvoima- ja koulutuspolitiikalla on huolehdittava, että avoimiin työpaikkoihin löytyy osaavaa työvoimaa. Koulutuspolitiikan leikkaukset tulee lopettaa ja aikuisten oppisopimuskoulutukseen on kohdistettava lisärahoitusta, painottaa SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
Kolmen kärjen talouspolitiikkaa
SAK:n mielestä synkässä taloustilanteessa talouspolitiikka edellyttää kolmea kärkeä: talouden tuottavuutta ja yritysten tuotantoa on parannettava elektroniikka- ja metsäteollisuuden murroksessa. Työvoima-, liikenne- ja asuntopolitiikkaa vahvistamalla pyritään varmistamaan, että työpaikat ja työntekijät kohtaavat toisensa. Kolmantena kärkenä SAK kehottaa sitoutumaan julkisen talouden harkittuun sopeuttamiseen.
Pelkkien leikkausten sijaan SAK vaatii investointeja liikenne- ja tietoverkkoihin. Kehysriihessä SAK vaatii päätöksiä Pisara-radan, Koillisväylän tietoliikennekaapelin ja Länsimetron jatkon toteuttamisesta.
”Ei rasitteita teollisuudelle”
Vientiteollisuutta edustavien ammatti- ja työnantajaliittojen yhteisissä tavoitteissa pidetään tärkeänä, ettei teollisuudelle säädetä lisärasitteita tällä vaalikaudella. Varsinkin energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky on jo nyt heikoilla, siksi liittojen mielestä energiaverotuksessa on Suomessa noudatettava EU:n sallimaa vähimmäistasoa.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto vaatii valtiovallalta teollisuuden merkityksen tunnustavaa, pitkäjänteistä ja ennustettavaa teollisuuspolitiikkaa.
– Yksi konkreettinen keino olisi nostaa Finnveran vientilainojen nykyistä ylärajaa. Hankkeiden rahoituksen yhdeksi kriteeriksi voitaisiin ottaa työllistämisvaikutus kotimaassa, sanoo Aalto.
– Vallitsevassa heikossa taloustilanteessa teollisuuden on voitava luottaa siihen, että toimintaympäristö säilyy vakaana ja ennakoitavana. Maailmanlaajuisessa kilpailussa toimivat yritykset keskittävät toimintaansa sinne, missä se on kannattavinta. Suomi voi päätöksillään vaikuttaa teollisuutensa kilpailukykyyn. Malliesimerkkejä löytyy, esimerkiksi Saksassa päästökauppakompensaatio on jo päätetty ottaa käyttöön, jatkaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
Opiskelijamaksut takapakkia kansainvälistymiselle
Kehysriihen asialistalle saattavat nousta myös ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut. Valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat kummeksuvat hanketta, jonka tarkoituksena on vähentää ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää.
Suomessa on tällä hetkellä noin 19 000 ulkomaalaista opiskelijaa, joista noin kaksi kolmasosaa tulee ETA-alueen ulkopuolelta. He käyttävät Suomessa asumiseen ja elämiseen omaa rahaansa, mikä erilaisten arvioiden mukaan tuo Suomeen vuositasolla 150–200 miljoonaa euroa ulkomaista rahaa paikalliseen elinkeinoelämään.
– Valtiovarainministeriössä on turha kuvitella, että maksuilla tulee säästöjä. Maksuilla karkotetaan opiskelijat, vaikka nimenomaan miljoonia kertyy opiskelijoiden täällä olosta kulutuksen muodossa. Lukukausimaksujen myötä nämä koulutusvientitulot tyrehtyvät, puheenjohtajat Piia Kuosmanen (SYL) ja Aleksej Fedotov (SAKKI) sanovat.
Opiskelijajärjestöt pelkäävät, että maksuilla ajetaan alas hyvä kehitys korkeakoulujemme ja maamme kansainvälistymisessä. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on noussut koko 2000-luvun Suomen tavoitteiden mukaisesti, ja lukukausimaksut merkitsisivät 20 vuoden takapakkia.
uutiskirje 
