SuPer-liitto vaatii päiväkoteihin ryhmäkokokattoa kommentoidessaan varhaiskasvatuslakia pohtineen työryhmän esitystä. Työryhmän esitys uudesta laista luovutettiin perjantaina opetusministeri Krista Kiurulle (sd.)
Esityksessä ryhmäkoon enimmäismäärä sidotaan henkilöstömitoituksella.
– Suunta on oikeanlainen eli kohti pienempiä ryhmäkokoja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer toteaa.
– Nykyistä pienemmät ryhmät ovat edellytys lasten hyvinvoinnille sekä ammattilaisten työhyvinvoinnille. Pienemmät ryhmät antavat mahdollisuuden puuttua esimerkiksi kiusaamiseen ja ehkäisevät näin mahdollista syrjäytymistä. Näin saavutetaan myös kestäviä kustannussäästöjä.
Aggressiivisuutta ja melua
SuPer selvitti vuonna 2013 varhaiskasvatuksen nykytilaa. 95 prosenttia kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksessa työskentelevistä superilaisista oli sitä mieltä, että uuteen lakiin tulisi asettaa ryhmäkokokatto.
– Asiantuntijoiden mukaan liian iso ryhmä lisää lasten aggressiivisuutta ja levottomuutta. Lisäksi suurissa ryhmissä on paljon melua, mikä haittaa oppimiskyvyn kehitystä. Alle 3-vuotiailla hoitopäivän pituus on aivan liian pitkä. Tutkimusten mukaan suuren ryhmän, hoitopäivän pituuden, varhaisen päivähoidon aloitusiän ja levottomuuden on todettu olevan yhteydessä koulu- ja murrosiän ongelmiin.
SuPer on lisäksi huolissaan suunnitelmista tiukentaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuusehtoja. Esityksen mukaan lastenhoitajaksi kelpoisia olisivat jatkossa vain lähihoitajat, jotka ovat suorittaneet koulutusohjelmaopinnot lasten ja nuorten hoidosta ja kasvatuksesta. SuPerin mukaan tutkinnon suorittaneen lähihoitajan työllistymistä ei pidä rajoittaa, vaan työnantajalla tulee säilyttää oikeus valita tehtävään sopivin lähihoitaja. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti kelpoisuuksia ei pidä kiristää.
Hyvä tästä tulee
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK taas arvioi, että vaikeasta tehtävästä huolimatta työryhmässä on syntynyt hyvä esitys, josta pienin parannuksin saadaan pohja laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden jatkokehittämiselle.
STTK vaatii kuitenkin vauhtia lain jatkovalmisteluun. Sen mielestä uusi varhaiskasvatuslaki on syytä käsitellä ja hyväksyä vielä nykyisen eduskunnan aikana.
– Tiukka taloustilanne asettaa silti palvelujen uudistamiselle omat raaminsa, arvioi STTK:ta työryhmässä edustanut sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi.
Uusi lakiluonnos turvaa STTK:n arvion mukaan aiempaa paremmin lasten kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edellytyksiä asettamalla päiväkodeissa lasten ryhmäkoolle katon sekä velvoittamalla poikkeustilanteissa nopeaan sijaisten hankintaan. Henkilöstörakenteen ja kelpoisuusehtojen osalta jatketaan nykyisillä kriteereillä, jotka turvaavat laadukkaat moniammatilliset palvelut lapsille ja perheille.
STTK toivoo lakiluonnokseen täsmennystä tukea tarvitsevien lasten palvelujen osalta.
uutiskirje 
