Pintaa syvemmältä
Itsemurhaiskut ja muut aseelliset hyökkäykset siviilejä, armeijaa ja ulkomaalaisia toimittajia ja diplomaatteja vastaan ovat lisääntyneet Afganistanissa viikon kuluttua järjestettävien presidentinvaalien alla.
Turvallisuustilanteen heikentymisestä huolimatta Yhdysvaltojen ja Naton joukkojen on kuitenkin tarkoitus lähteä maasta vuoden loppuun mennessä.
New York Timesin entisen Afganistanin-kirjeenvaihtajan mukaan tämän jälkeen on vain ajan kysymys, milloin talebanit ja näiden liittolaiset, Haqqani-verkosto ja naapurimaan Pakistanin heimoalueille maiden rajan taakse asettuneet lukuisat eri aseelliset islamistiryhmät, pyrkivät ottamaan vallan Afganistanissa.
Yhdysvallat tietää, että Pakistanin tiedustelupalvelu rahoittaa terroristiliikkeitä kotimaassa ja rajan takana Afganistanissa.
Tämä kaikki tapahtuu Pakistanin armeijan ja etenkin maan tiedustelupalvelun ISI:n järjestelmällisellä tuella, väittää New York Timesin toimittaja Carlotta Gall huhtikuussa ilmestyvässä kirjassaan The Wrong Enemy: America in Afghanistan 2001–2014 (Väärä vihollinen: Yhdysvallat Afganistanissa 2001–2014).
Gallin mukaan Pakistan maksaa afganistanilaisille ja pakistanilaisille islamisteille palkkaa, järjestää terroristikoulutusta ja antaa näille turvapaikan.
Otteita kirjasta on julkaistu etukäteen ainakin New York Timesissa ja Times of India -lehdessä. Jo Afganistanin-kirjeenvaihtajana ollessaan Carlotta Gall käsitteli Pakistanin tiedustelun kytköksiä Afganistanin ja Pakistanin islamistiliikkeisiin useissa lehtikirjoituksissaan.
Carlotta Gall kuvailee kirjassaan Afganistanin sodan ja väkivaltaisuuksien taustalla olevaa kylmäveristä suurvaltapolitiikkaa kaikessa raadollisuudessaan.
Yhdysvallat rahoittaa Pakistanin armeijaa vuosittain yli kahdella miljardilla dollarilla. Samalla Yhdysvaltojen hallitus on täysin tietoinen siitä, että Pakistanin tiedustelupalvelu ISI rahoittaa terrori-iskuja tekeviä islamistiliikkeitä kotimaassa ja rajan takana Afganistanissa.
Ääri-islamilaiset liikkeet ovat Pakistanille eräänlainen hyvä vihollinen, jota se tarvitsee saadakseen massiivista aseellista tukea Yhdysvalloista. Yhdysvalloille taas terroristiliikkeet ja alueen yleinen epävakaisuus ovat syy jatkuvaan sotilaalliseen läsnäoloon.
Pakistanin ISI ja virallisesti eläkkeellä olevat entiset armeijan ja tiedustelupalvelun upseerit pyrkivät myös kontrolloimaan islamistijoukkoja, jotta voisivat näiden avulla vaikuttaa Afganistanin tilanteeseen sen jälkeen kun länsimaiden joukot on vedetty pois maasta. Islamisteja on pidetty vuosikausia myös sotareservinä Pakistanin perivihollista Intiaa vastaan.
Gall toteaa kirjansa esipuheessa, että afganistanilaiset eivät koskaan kannattaneet terrorismia, mutta silti heitä rangaistiin syyskuun 11. päivän tapahtumista.
”Yhdysvaltojen oletettu liittolainen Pakistan on sen sijaan lietsonut väkivaltaa Afganistanissa omien kyynisten ja hegemonisten intressiensä vuoksi. Pakistanin kenraalit ja mullahit ovat aiheuttaneet suurta murhetta omalle kansalleen, naapureilleen Afganistanissa sekä Nato-liittolaisille.”
”Pakistan on ollut todellinen vihollinen, ei Afganistan”, Gall päättelee.
Brittiläistoimittaja Carlotta Gall saapui Mazar-i-Sharifiin Afganistaniin marraskuussa 2001 ensimmäisten ulkomaalaisten kirjeenvaihtajien joukossa. Yhdysvallat oli pommittanut Afganistania kuukauden ajan kostoksi New Yorkin ja Washingtonin iskuista, joista syytettiin Osama bin Ladenia ja Al-Qaidan terroristeja.
Afganistanin talebanit ajettiin vallasta, ja maa sai pian uuden perustuslain. Tämän jälkeen Afganistanissa on pidetty jo kahdet valtakunnalliset vaalit.
Tavallisten afganistanilaisten elinolot eivät silti ole juuri kohentuneet. Päinvastoin, talebanliike järjestäytyi uudelleen, ja vuodesta 2006 lähtien maa on ollut jatkuvassa sodassa.
Gallin mukaan afganistanilaiset tiesivät asian oikean laidan jo tuolloin. Kapinaliikkeen rahoittajat ja järjestäjät olivat Pakistanissa. Afganistanin poliisin selvitysten mukaan myös useimmat itsemurhapommittajat olivat kotoisin Pakistanista.
Gall lähti Pakistaniin jäljittämään talebanien taustavoimia. Huomattava osa talebanien rivisotilaista oli värvätty mukaan pyhään sotaan Quettan kaupungin uskonnollisista kouluista. Pakistanin suositut uskontokoulut, madrasat, olivat Gallin mukaan kuitenkin pelkkää peitetoimintaa.
Todellisuudessa tiedustelupalvelu ISI piti kaikkia naruja käsissään. Pakistanin presidentin Pervez Musharrafin hallitus elätti ja suojeli Afganistanin ja Pakistanin talebaneja, Kashmirin islamistisissejä ja myös Al-Qaidan kansainvälisiä terroristeja, vaikka juhlapuheissa Pakistan oli Bushin hallinnon tärkein liittolainen taistelussa terrorismia vastaan.
ISI:n tuki naapurimaan kapinallisille alkoi jo Afganistanin neuvostomiehityksen aikana – silloin Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun CIA:n rahoituksella ja toimeksiannosta.
Myös Osama bin Laden oli CIA:n ja Pakistanin tiedustelun ISI:n luomus. Mutta tiesivätkö Pakistanin viranomaiset, että bin Laden piileksi vuosina 2006–2011 Abbottabadissa, kivenheiton päässä Pakistanin sotilasakatemiasta ja vain kahden tunnin ajomatkan päässä Pakistanin pääkaupungista Islamabadista?
Bin Ladenin näyttävästi julkistetun surmaoperaation jälkeen Carlotta Gall käytti kaksi vuotta asian selvittämiseen.
Gallin mukaan Yhdysvalloilla oli varmoja todisteita siitä, että ISI:n johtaja Ahmad Shuja Pasha oli tietoinen bin Ladenin olinpaikasta. ISI:n aiempi johtaja Ziauddin Butt puolestaan kertoi Gallille, että presidentti Musharraf järjesti bin Ladenille piilopaikan Abbottabadista. Lopulta eräs sisäpiirin tietolähde paljasti Gallille, että tiedustelupalvelulla oli oma itsenäinen yksikkö, jonka ainoana tehtävänä oli hoitaa Osama bin Ladenia koskevia asioita.
Bin Laden piti kuolemaansa asti tiiviisti yhteyttä Pakistanissa toimiviin islamistijärjestöihin, Harkat-ul-Mujahideeniin, Kashmirin sissien Lashkar-e-Taibaan ja Afganistanin talebanien johtajaan Mullah Omariin. Nämä olivat kaikki ISI:n rahoituksen ja valvonnan piirissä.
Bin Laden matkusti myös useita kertoja Afganistanin raja-alueille tapaamaan muita islamistijohtajia. Autosaattue päästettiin aina läpi maanteiden tarkastuspisteistä.
lehti 