Elinkeinoelämän keskusliittoa epäilyttää puolustusministeriön johtama lainsäädäntöhanke, jonka tarkoituksena on turvallisuusviranomaisten tiedonhankintaa koskevien valtuuksien lisääminen tietoverkoissa.
– Kyse on tiedustelusta avoimissa tietoverkoissa, lähinnä internetissä. Se koskettaa koko yritysmaailmaa ja siviiliyhteiskuntaa. Siviiliyhteiskunnan pitäisi olla mukana myös lainsäädännön valmistelussa, sanoo johtava asiantuntija Jyrki Hollmén Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Näin ei kuitenkaan ole. Työryhmä koostuu poikkihallinnollisesti eri ministeriöiden virkamiehistä täydennettynä poliisihallituksen, suojelupoliisin ja pääesikunnan henkilöstöllä.
Elinkeinoelämän tai muun siviiliyhteiskunnan edustajia työryhmään ei ole kelpuutettu.
”Viranomaisvalvonnalla pitää olla rajat”
EK:ta asiassa huolestuttaa yritysten tietoturva. Juuri siitä on kyse, mikäli viranomaiset saavat laajoja oikeuksia yritysten ja yksityisten henkilöiden tietoliikenteen valvontaan.
– Tietoturvan tarkoitus on suojata kahden osapuolen välisen viestiliikenteen luottamuksellisuutta. Jos on kolmas osapuoli, joka lähtökohtaisesti seuraa tätä liikennettä, se on lähtökohtaisesti tietoturvan vastaista.
Hollménin mukaan tietoliikenteen viranomaisvalvonnan pitää aina olla rajattua ja perustua rikosepäilyyn samaan tapaan kuin poliisin valtuudet telekuunteluun.
– Missään tapauksessa ei voida sallia internetin massavalvontaa. Kaiken valvonnan pitää olla tarkasti rajattua, valvottua ja kohdistua tapauskohtaisesti määriteltyihin tilanteisiin painavien etujen suojaamiseksi.
Turvallisuusviranomaisilla pitää Hollménin mukaan myös olla myönnetty valtuutus viestiliikenteen seurantaan. Ei voi tulla kyseeseen kaikkeen tietoliikenteeseen kohdistuva avointa tietojen seulonta.
– Meillä ei voi olla tietoliikennevalvontaa ilman sitä koskevaa päätöksentekoa ja epäiltyä rikosta tai konkreettista turvallisuusuhkaa. Ei voi olla rajoittamatonta teleliikenteen valvontaa.
Kireä aikataulua
Joulukuussa asetetulle työryhmälle on annettu aikaa kesäkuun loppuun. Hollmén pitää aikataulua kireänä.
– Toimeksianto on laaja. Puoli vuotta on hyvin lyhyt aika näin massiivisen asian selvittämiseen.
Kiire syntyi, kun viime vuonna julkisuuteen tuli laaja hanke ulkoministeriöön suunnatusta tietomurrosta. Piti selvittää, mitä keinoja Suomen turvallisuusviranomaisille tulisi antaa vastaavien tapausten torjumiseksi ja oman tiedustelutoiminnan harjoittamiseen.
Hollménin mukaan asia on elinkeinoelämän kannalta hankala, koska ei ole tietoa, millaista lainsäädäntöä on suunnitteilla.
– EK on pimennossa tässä hankkeessa. Asiaa on vaikea mielekkäästi kommentoida, meillä ei tietoja harkittavista ratkaisuvaihtoehdoista.
– Tästä huolimatta voimme sanoa, että avoimen verkon massavalvonta ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää, Hollmén sanoo.
lehti 