Vuonna 1948 käyttöön otettua lapsilisää ei ole koskaan aikaisemmin varsinaisesti leikattu, kirjoittaa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Yhteiskuntapolitiikka-lehden blogissa.
Nyt Jyrki Kataisen hallitus esittää lapsilisiin noin 8 prosentin leikkausta.
1990-luvulla Paavo Lipposen hallitus alensi lapsilisiä, mutta sitä edelsi erikoinen tapahtumasarja, jonka vuoksi Hiilamo ei pidä silloista alennusta varsinaisena leikkauksena.
Ennen Lipposen hallitusta Esko Ahon hallitus toteutti vuonna 1994 suuren perhetukiuudistuksen. Siinä lapsiperheiden verovähennykset – lapsenhoitovähennys, lapsivähennys ja yksinhuoltajavähennys – korvattiin korottamalla tuntuvasti lapsilisiä.
Korotus söi säästön
Hallituksen tavoitteena oli säästää miljardi markkaa, mutta kun lapsilisiä samaan aikaan korotettiin 300 miljoonalla, jäi varsinaiseksi säästöksi 700 miljoonaa markkaa.
Eduskunta kuitenkin korotti lapsilisiä enemmän, joten koko säästö peruuntui ja Hiilamon mukaan lapsilisien ja verotuen yhteismäärä jopa kasvoi vuodesta 1993 vuoteen 1994 nimellisesti yhteensä 46 miljoonalla markalla.
”Ylimääräiset takaisin”
Lipposen ensimmäinen hallitus haki vuonna 1995 jälleen 750 miljoonan markan säästöä lapsilisistä. Hiilamon mukaan säästö voidaan tulkita edellisellä vaalikaudella annetun ”ylimääräisen rahan” pois ottamiseksi eikä lapsilisien leikkaamiseksi.
Säästö ei koskenut Ahvenanmaata
Erikoista vuoden 1995 säästöpäätöksessä oli se, ettei sitä toteutettu lainkaan itsehallintoalue Ahvenanmaan maakunnassa. Lapsilisiä maksettiin Ahvenanmaalla 1.1.1994 tason mukaisesti aina vuoden 2001 alkuun, jolloin niitä korotettiin noin 10 prosentilla.
Edelleenkin Ahvenanmaa maksaa ensimmäisestä lapsesta kuusi euroa, toisesta 28 euroa, kolmannesta 38 euroa, neljännestä 46 euroa ja viidennestä lapsesta 69 euroa enemmän kuukaudessa kuin Manner-Suomessa.
Hiilamosta on kiinnostavaa, miten Ahvenanmaa reagoi tällä kertaa lapsilisien leikkausehdotukseen.
lehti 