Suomen demokratian pioneerien liiton (SDPL) valtuusto oli kokouksessaan viime viikonvaihteessa oli tyrmistynyt niistä leikkauksista ja supistuksista, joita hallitus on päättänyt tehdä lasten ja lapsiperheiden arjen ja hyvinvoinnin kurjistamiseksi.
Järjestö muistuttaa, että lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu perheissä, koulun ja päiväkotien arjen kasvuympäristöissä.
– Hallituksen lapsipolitiikka näyttää perustuvan yksinomaan talouteen ja työmarkkinatilanteeseen sivuuttaen täysin kehityspsykologisen ja kasvatustieteellisen tutkimustiedon ja terveen järjen. Näillä konsteilla ei todellisia säästöjä tule. Lapsilisien leikkaukset, subjektiivisen päivähoidon lopettaminen sekä kouluihin kohdistuvat ”säästöt” syöksevät monet, jo nyt pärjäämisen äärirajoilla, olevat lapsiperheet ahdinkoon ja kuntien sosiaalitoimen avun piiriin.
Leikkaukset ja supistukset ovat pioneeriliiton mukaan myös räikeässä ristiriidassa nykyisen Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kanssa, jossa painottuvat lasten ja nuorten osallisuus sekä yhdenvertaisuus.
– Ohjelman läpileikkaaviksi teemoiksi on nostettu ihmis- ja perusoikeuksien toteutuminen lasten ja nuorten osalta, sekä kestävä kehitys, jolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista näkemystä taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta sekä ympäristön huomioonottavasta kehityksestä.
Lasten oikeudet unohdettu
Lapsiin ja nuoriin panostaminen tulisi SDPL:n mielestä nähdä investointina.
– Kun puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta, puheen alle on jäänyt sosiaalisten vaikutusten merkitys — ikään kuin nämä kaksi olisi erotettavissa toisistaan. Jos oikeasti haluttaisiin poistaa taloudellinen kestävyysvaje, ei luotaisi leikkauspolitiikalla sosiaalista kestävyysvajetta, vaan panostettaisiin ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi koulumaailmassa on jo nyt on nähtävissä, että oppilaiden jakautuminen eri kouluteille tapahtuu hyvin varhain, 7–9-vuotiaina.
YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on vuodelta 1989. Se on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien. Se on oikeudellisesti velvoittava, kuten muutkin Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on kuitenkin huomauttanut, että Suomessa ei ole ymmärretty, mitä lapsen edulla tarkoitetaan: velvoitetta ei ole sovellettu kaikissa lapsiin liittyvissä lainsäädäntö-, hallinto ja oikeudenkäyntiasioissa, eikä lapsivaikutuksia arvioida kaikissa lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa.
lehti 