Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy pitää valitettavana, että monet kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat valinneet taloustilanteen parantamiseksi säästötoimenpiteitä, jotka vaarantavat kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja aiheuttavat pidemmällä tähtäimellä lisäkustannuksia.
Säästötoimenpiteet voivat olla esimerkiksi lomautuksia, irtisanomisia tai rajoituksia sijaisten ja määräaikaisten palkkaamiseen sekä vaatimuksia palkattomien vapaiden pitämisestä.
– Joissakin kunnissa on tiukan taloustilanteen johdosta houkutusta lomauttaa tai irtisanoa hoitohenkilöstöä, vaikka useimmiten päätös johtaa vain lisäkustannuksiin. Erityisesti SOTE-ratkaisun myötä kunnissa kannattaisi keskittyä toimenpiteisiin, joilla saadaan aikaan kestäviä säästöjä eikä vain väliaikaisesti rahaa kunnan kirstun pohjalle, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
Säästö lisää hintaa toisaalla
Lomautusten ja irtisanomisten takia potilasjonot pidentyvät ja potilaiden hoito viivästyy. Lisäksi hoitajien sairauspoissaolot lisääntyvät, sillä jäljelle jäävä henkilöstö joutuu usein tekemään lomautettujen ja irtisanottujen työt. Erityisesti perusterveydenhuollosta säästäminen näkyy kohonneina kustannuksina potilaiden siirtyessä kalliimman erikoissairaanhoidon piiriin, koska ihmisten on taloustilanteesta huolimatta saatava hoitoa.
Viime vuonna yhteensä 62 kuntaa ja 25 kuntataustaista yhteisöä turvautui yhteistoimintamenettelyyn, minkä lisäksi käytiin neuvotteluja palkkojen leikkaamisesta tai alentamisesta. Kunnat karsivat viime vuonna henkilöstömenojaan noin 400 miljoonalla eurolla. KT Kuntatyönantajat on arvioinut, että kaikkiaan nelisenkymmentä kuntaa ja kuntayhtymää lomauttaisi tänä vuonna ja lomautus koskisi jopa 30 000 työntekijää.
– Kuntapäättäjienkin olisi viimeistään nyt syytä sitoutua terveydenhuollon tuloksellisuuden parantamiseen. Tuloksellisuus syntyy henkilöstön osaamisesta, hyvästä johtamisesta, sujuvista työprosesseista ja toimivista hoitoketjuista jne. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään yhä liikaa päällekkäistä ja turhaa työtä. Kun tuloksellisuutta parannetaan oikealla tavalla, säästetään kustannuksissa ja samalla palvelut paranevat, Vesivalo sanoo.
Moni työnantaja turvautuu kuitenkin perinteisiin säästökeinoihin. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Oulun kaupunki ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ovat tehneet lomautuspäätöksiä, joiden säästövaikutukset vaikeuttavat potilaiden hoitoa. Sen sijaan Kotkan kaupungissa on saatu aikaan henkilöstösäästöjä ilman irtisanomisia ja lomautuksia.
Minimaaliset säästöt lomautuksilla
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lomautuksista aiheutuneet säästöt näyttävät jäävän minimaalisiksi. Lisäksi lomautusten johdosta palvelut ruuhkautuvat. Lomautusten toimeenpanoon liittynyt työn ja toiminnan organisointi vei viime vuoden elokuusta alkaen paljon aikaa, joten viime syksynä ei tehty juurikaan muuta tarpeellista työn suunnittelua ja kehittämistä.
– Lomautus koski 400 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Säästöjä saatiin aikaan noin 200 000 euroa, mikä on minimaalisen vähän koko sairaanhoitopiirin 680 miljoonan euron suuruiseen budjettiin verrattuna, sanoo Tehyn Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin koordinoiva pääluottamusmies Jussi Rantanen.
Oulu lomauttaa 3 000
Oulussa on jo pitkään käyty yt-neuvotteluita. Oulun kaupunki teki äskettäin päätöksen 3 000 henkilön lomauttamisesta. Tästä 1 400 on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.
Tehyn Oulun kaupungin pääluottamusmies Anna-Maija Taanila hämmästelee päätöksiä.
– Pelastuslaitoksen ja ensihoidon osalta tehtiin päätös, että lomautuksia ei toteuteta kolmivuorotyön vuoksi. Vuorotyötä tehdään kuitenkin paljon myös muussa hoitotyössä eri yksiköissä, mutta niissä kaupunki on valmis toteuttamaan lomautukset. Lomautukset tulevat vaikuttamaan potilaiden hoidon laatuun ja hoitajien jaksamiseen. Veikkaan, että myös sairauspoissaolot tulevat lisääntymään päätöksen johdosta.
Myös Päijät-Hämeessä on tehty päätöksiä laajoista lomautuksista. Maaliskuun lopusta alkoivat Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä PSHOTEY:n 2 500 työntekijää koskevat lomautukset, jotka toteutetaan tämän vuoden aikana. Päätös koskee noin tuhatta tehyläistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.
Kotka toimii toisin
Esimerkki myönteisistä säästötoimenpiteistä on Tehyn mukaan Kotkan kaupunki. Kotkassa on onnistuttu säästämään viime vuoden henkilöstömenoissa ilman irtisanomisia ja lomautuksia. Kaupunki on panostanut muun muassa esimiestyön tukemiseen, sairauslomien seurantaan ja henkilöstön hyvinvointiin tarjoamalla liikuntakursseja, joissa saa käydä osittain työajalla. Sairauspoissaolot ovat laskeneet toimenpiteiden johdosta reilut kaksi päivää.
– Koen tämän edistykselliseksi toiminnaksi. Kotkassa on ymmärretty, että vääränlaiset säästöt tuovat moninkertaisia lisäkustannuksia, joten kaupunki ennaltaehkäisee ongelmien syntyä tukemalla henkilöstöä. Niinpä sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun ja sijaisia ei tarvitse palkata niin paljon, sanoo Tehyn Kotkan ja Pyhtään ammattiosaston puheenjohtaja Kirsi Soidinsalo.
lehti 