Eläkeiän kaavamainen nostaminen katsomatta taakse jäänyttä työuraa ja tehdyn työn kuluttavuutta on Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistön mukaan epäoikeudenmukaista.
– Eläkeikää koskevissa ratkaisuissa on ehdottomasti otettava huomioon tehdyn työn kuluttavuus ja työuran todellinen pituus, ovathan työntekijät usein aloittaneet työuransa jo heti oppivelvollisuuskoulun jälkeen, Kivistö vaati puhuessaan tiistaina Kuopiossa järjestönsä itäsuomalaisten aluejärjestöjen kesäjuhlassa.
Kivistö perusteli vaatimustaan Eläketurvakeskuksen vasta julkaistulla tutkimuksella siitä, kuinka kauan eläkkeellä ollaan suhteessa siihen, kuinka kauan on oltu työuralla. Erot raskasta työtä tehneiden ja työntekijäasemassa olevien ja toisaalta esimerkiksi johtavassa asemassa olevien välillä ovat merkittäviä. Työntekijäasemassa olevien elinikä on keskimäärin lyhyempi ja varsinaisella vanhuuseläkkeellä oloaika jää siksi lyhyemmäksi.
– Kun mukaan otetaan kaikki eläkelajit – siis muutkin kuin varsinainen vanhuuseläke – ovat erot pienempiä. Jos siis eläkeikää nostetaan kaikille samalla tavalla ja jos tukitaan vaihtoehtoiset reitit, erilaiset varhennetut eläkkeet tai ns. työttömyysputki, tulee tilanne työntekijöinä työnsä tehneiden kannalta epäoikeudenmukaiseksi. Heidän eläkeaikansa jää selvästi muita lyhyemmäksi. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ulotetaan näin myös elinkaaren loppuvaiheeseen, Kivistö sanoi.
Pidettävä omassa päätösvallassa
Kivistö muistutti, että Suomessa on jo järjestelmä, joka sitoo eläkeiän eliniän keskimääräiseen pidentymiseen.
– Elinaikakertoimen suuruushan riippuu juuri eliniän odotteen ennustetusta pitenemisestä. Sen eläkettä leikkaavan vaikutuksen voi poistaa vain jatkamalla työntekoaan eläkeiän alarajan jälkeen. Jääminen eläkkeelle ikähaarukan alarajalla on tehty niin epäedulliseksi, että se mitä todennäköisimmin johtaa eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen siinä tapauksessa, että työtä on tarjolla ja että työnantaja suostuu työsuhdetta jatkamaan.
Toisen eläkeiän elinikään sitovan järjestelmän rakentaminen elinaikakertoimen lisäksi olisi Kivistön mukaan ”tårta på tårta”.
– Sellaisen ehdottaminen kertoo siitä, että ehdottajat esimerkiksi EU:n komissiossa eivät tunne suomalaista eläkejärjestelmää. Siksi näiden asioiden pitäminen jäsenvaltioiden omassa päätösvallassa on tärkeää, Kivistö sanoi.
lehti 