Vain ani harvoin seksuaalista syrjintää koskeva tapaus on edennyt oikeuteen saakka. Yleisimmin vähemmistöön kuuluva vaikenee, vaikka häntä on syrjitty työhönotossa tai työssä.
– Meillä on vain muutama tapaus, joka on edennyt oikeuteen saakka, kertoo asiantuntija Miika Sahamies korkeasti koulutettujen Akavasta.
Järjestö kyseli 35 jäsenliitoltaan, kuinka usein ne ovat puuttuneet jäsentensä seksuaaliseen syrjintään. Puolet vastasi, että tapauksia ei ollut lainkaan.
Sahamiehen mukaan tämä kertoo, ettei Suomessa vieläkään uskalleta puhua työsyrjinnästä, jos se koskee seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvia.
– Muiden tutkimusten ja eurooppalaisten tilastojen mukaan tapauksia on tosiasiassa selvästi enemmän.
Rekisteröityä parisuhdetta ei tunnusteta
Ammattiliittoihin oli selvityksen mukaan otettu yhteyttä mm. perhevapaita, ulkomaankomennuksia ja puolison sairastamista koskevissa erimielisyyksissä. Työpaikoilla ei haluttu rinnastaa samaa sukupuolta olevaa puolisoa aviopuolisoon.
– Yksi kiista koski sitä, onko parisuhteen rekisteröimispäivä palkallista vapaata, kuten avioliiton solmimispäivä, Sahamies kertoo.
Useimmiten erimielisyydet saatiin neuvoteltua työpaikoilla siten, että ratkaisu kelpasi molemmille osapuolille.
– Tapaukset koskevat pieniä arkipäiväisiä asioita. Niistä tulee erimielisyyttä lähinnä siksi, että työyhteisöissä on paljon epätietoisuutta vähemmistöjen kohtelusta. Tiedotusta tarvitaan lisää, Sahamies toteaa.
– Kokemustemme mukaan yksityisten ja julkisten työpaikkojen välillä ei ole eroa seksuaalisiin vähemmistöihin suhtautumisessa.
Hän lisää, että oikeuteen menneet tapaukset ovat ratkenneet työntekijän eduksi.
Seksuaalinen syrjintä pysyy piilossa
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm arvioi, että SAK:laisessa kentässä seksuaalisesta syrjinnästä vaietaan akavalaista kenttää tiukemmin.
– Tämä on vielä kätkössä. Syrjintä on aina asianomistajarikos. Jos työntekijä ei uskalla tai halua nostaa kannetta, syrjintä ei tule näkyviin, Bergholm painottaa.
SAK haluaakin muuttaa yhdenvertaisuuslakia siten, että valtakunnallisilla järjestöillä olisi oikeus nostaa jäsenensä puolesta kanne.
Bergholm muistuttaa, että syrjintä luo myös taloudellista ja yhteiskunnallista tehottomuutta. Jos työpaikalla on syrjintää, se aiheuttaa kitkaa ja myrkyttää ilmapiirin.
– Näkisin, että syrjinnän vastainen kamppailu on voimavarojen ja taloudellisen toimeliaisuuden vapautustaistelua. Meillä kaikilla on työpaikalla rennompi olo, kun syrjintää ei sallita missään muodossa.
lehti 