Heinäkuun 31. päivänä riehunut Helena-myrsky kaatoi Suomen metsäkeskuksen tarkennetun arvion mukaan puustoa 16 miljoonan euron arvosta, noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä.
Aikaisempiin myrskyihin verrattuna tuhot jäivät paikallisiksi ja niitä esiintyy lähinnä vain maan keskiosissa. Kaksi kolmasosaa vahingoittuneista puista on linjan Keski-Suomi – Kainuu tuulisimmilla alueilla.
Kaatuneen puuston määrä vastaa yhtä prosenttia valtakunnan talousmetsien vuotuista hakkuumäärää, mutta alueellisesti tuhomäärä vastaa pahimmilla tuhoalueilla 3–4 viikon hakkuumääriä.
Metsätuhot muodostuvat hajallaan olevista pienistä tuhoalueista. Tuhoalueilla on tavallisesti yksittäisistä puista muutamaan sataan tuhoutunutta puuta ja osin syöksyvirtausten aiheuttamia yhtäläisempiä tuhokaistaleita. Puita kaatui herkimmin aiempien hakkuuaukeiden laidalla, vastikään harvennetuissa metsissä sekä sähkölinjojen ja teiden varsilla.
Myrskystä on seurannut metsänomistajille noin 10 miljoonan euron menetykset. Menetykset johtuvat metsään jäävästä vahingoittuneesta puustosta, myrskypuiden normaalia suuremmista korjuukustannuksista, puutavaran laadun heikkenemisestä ja arvottomaksi vahingoittuneista puiden osista. Osa kaatuneesta puustosta voidaan korjata kuitupuuna.
Edellisen kerran Suomen metsiä runtelivat viime vuoden lopulla Seija-, Eino- ja Oskari-myrskyt, jotka kaatoivat yhteensä noin neljä miljoonaa kuutiometriä puuta. Vuoden 2011 lopulla Tapani ja Hannu-myrskyt kaatoivat puuta kaikkiaan 3,5 miljoonaa kuutiometriä eli noin 120 miljoonan euron arvosta.
uutiskirje 
