Metsähallituksen, ympäristöjärjestö WWF Suomen sekä lintutieteellisten yhdistysten valkoselkätikkaseurannoissa löytyi yli 180 parireviiriä, joilta varmistui 120 pesintää. Seurannoissa löydettiin lisäksi kymmeniä yksittäisiä havaintopaikkoja, joista monet voivat muodostua erittäin uhanalaisen lajin pesimäreviireiksi.
Suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista kertoo, että pesimäkausi venyi ennätyksellisen pitkäksi, sillä emot hoivasivat maastopoikueitaan vielä kesä-heinäkuun vaihteessa aikaisimpien poikueiden ollessa maastossa jo toukokuun alussa.
– Leuto talvi epäilemättä helpotti tikkojen elämää, mutta kylmä kevät ja alkukesä hyydyttivät pesimävirettä maan eteläosia lukuunottamatta.
Valkoselkätikkojen pesimäalueet painottuivat edelleen maan itä- ja kaakkoisosiin. Varmistettuja pesintöjä löytyi eniten Etelä-Karjalasta (43). Muut löytyivät Pohjois-Karjalasta (25), Etelä-Savosta (16), Päijät-Hämeestä (13), Keski-Suomesta (9), Kymenlaaksosta (5), Pirkanmaalta (3), Pohjois -Savosta (3), Uudeltamaalta (1), Kanta-Hämeestä (1) ja Pohjanmaalta (1).
Valkoselkätikka tarvitsee lehti- ja lahopuustoista metsää sopivan hyönteisravinnon löytämiseksi.
Suomen kanta on Laineen mukaan edelleen erittäin uhanalainen ja vaatii aktiivista seurantaa ja suojelutoimia selviytyäkseen.
uutiskirje 
