Työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvottelut jatkuivat tiiviinä tiistaina. Tavoitteena on saada valmista aikaan torstaihin mennessä, jolloin neuvottelevien järjestöjen hallitukset kokoontuvat tarkastelemaan tilannetta.
Akavan yhteiskuntapolitiikan yksikön johtaja Pekka Piispanen pitää torstain tavoiteaikataulua tiukkana. Tulppana on hallituksen asettama tavoite, jonka mukaan työura- ja eläkeratkaisun tulisi keventää kestävyysvajetta yhden prosenttiyksikön verran. Lisäksi hallitus haluaa sitoa eläkeiän elinajan odotteeseen.
– Muu ei etene, ennen kuin tämä on ratkaistu, sanoi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder tiistaina Akavan työmarkkinaseminaarissa.
Fjäderin mukaan hallituksella on tällä kerralla keskeinen rooli eläkeneuvotteluissa ja se on asettanut niille tiukkoja reunaehtoja. Hallituksen ja eläkeneuvottelijoiden yhdysmiehenä toimii ylijohtaja Jukka Pekkarinen valtiovarainministeriöstä.
Eläkejärjestelmä ja kestävyysvaje
Järjestöt ovat sitoutuneet keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nousuun 62,4 vuoteen vuonna 2025. Tavoitteen saavuttamisen on ajateltu automaattisesti pidentävän työuria ja keventävän kestävyysvajetta.
Nyt on kuitenkin päädytty siihen tulokseen, etteivät työurat pitene eikä kestävyysvaje kevene riittävästi pelkällä eläköitymisiän nostamisella.
Hallituksen uusi vaatimus on, että eläkeikä sidottaisiin elinajan odotteeseen. Eläkeikä nousisi (tai laskisi) automaattisesti sitä mukaa, kun ikäluokan ennakoitu eläinikä nousisi (tai laskisi).
Tämä ei palkansaajajärjestöille kelpaa. Niiden mielestä eläkeiän määrittelyssä tulee ota huomioon muitakin tekijöitä kuin eliniän odote. Lisäksi palkansaajajärjestöjen mielestä eläkeiän muutosten tulee perustua päätöksiin, ei automaattiin.
Eläkeikä viimeiseksi
Akavassa pidetään selvänä, ettei eläkkeelle siirtymisiän nostaminen 62,4 vuoteen toteudu, ellei vanhuuseläkkeen alaikärajaa nosteta nykyisestä 63 vuodesta. Fjäderin mukaan eläkeiästä päätetään vasta viimeiseksi, kun kaikki muut asiat on sovittu.
– Eläkeiän nosto porrastetusti 65 vuoteen voidaan tehdä, kun kaikki muu on kohdallaan, Fjäder sanoi tiistaina.
Eläkeneuvottelun muihin keskeisiin kipukohtiin kuuluu maksutason määrittely. Nyt työnantajat ja työntekijät maksavat työeläkemaksuja 23,6 prosenttia palkkasummasta ja se nousee 24,4 prosenttiin vuonna 2016.
Eläketurvakeskuksen laskemien mukaan kestävä maksutaso olisi prosenttiyksikön verran korkeampi nykyisillä oletuksilla.
uutiskirje 
