Maahanmuuttajat tarvitsevat muita koululaisia enemmän tukea

Suomen maahanmuuttajataustaisten nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista on tehty ensimmäinen laajamittainen ja kattava selvitys.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskysely paljasti, että ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa on selviä eroja verrattuna valtaväestön nuoriin ja muihin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret kokevat koulun työilmapiirin heikommaksi kuin muut ja heillä on enemmän vaikeuksia opiskelussa kuin muilla. Koulunkäynnin ja opiskelun ongelmiin he kokevat saavansa apua harvemmin kuin muut nuoret.

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla tarkoitetaan selvityksessä itse ulkomailla syntyneitä nuoria, joiden vanhemmat ovat myös syntyneet ulkomailla.

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret mieltävät myös oppilashuollon palveluihin pääsemisen vaikeammaksi kuin muut nuoret.

– Kouluissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ja heidän perheensä olisivat tietoisia koulun ja oppilashuollon palveluista ja tukimahdollisuuksista. Lisäksi tulisi pyrkiä lisäämään maahanmuuttajataustaisten nuorten luottamusta tuen tarjoajia kohtaan, toteaa tutkija Anni Matikka.

Tupakkaa, huumeita, alkoholia

Kyselyn tulosten mukaan ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret olivat muita yleisemmin vailla yhtään läheistä ystävää. He joutuivat muita nuoria yleisemmin myös kiusatuiksi, fyysisesti uhatuiksi ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi. He kokivat terveytensä heikommaksi kuin muut nuoret, olivat yleisemmin väsyneitä ja oireilivat muita nuoria yleisemmin. Heillä oli muita yleisemmin myös ahdistuneisuutta ja koulu-uupumusta. Lisäksi he tupakoivat, joivat alkoholia ja kokeilivat huumeita yleisemmin kuin muut nuoret.

Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden määrä on nelinkertaistunut ja vieraskielisten määrä kymmenkertaistunut vuodesta 1990. Vieraskielisestä väestöstä vajaa viidesosa on lapsia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista on Suomessa toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

– Nyt julkaistun raportin mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat heterogeeninen ryhmä, eivätkä kaikki heistä ole avun tarpeessa. Heidän joukossaan on kuitenkin myös nuoria, joilla on useita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita, minkä vuoksi he tarvitsevat erityistä tukea, Matikka sanoo.

Raportissa käsitellään 8. ja 9. luokkien oppilaiden vastauksia Kouluterveyskyselyyn vuodelta 2013.