Ensi syksyyn mennessä työmarkkinajärjestöjen tulisi neuvotella eläkeuudistus , joka on tarkoitus toteuttaa seuraavan hallituksen aikana eli vuoden 2017 alusta. Julkisuudessa on puhuttu lähes pelkästään eläkeiän alarajan nostamisesta, mutta Kaija Kallisen mukaan työuran pidentäminen on laajempi käsite kuin pelkkä eläkeikärajoista päättäminen.
– Olemme sitoutuneet työurien pidentämiseen, koska ymmärrämme valtion ja kuntien tarvitsevan verotuloja, jotta ne voivat toteuttaa meidän kaikkien Suomessa asuvien kannalta hyviä asioita. Tämän takia on tärkeätä, että työuria pystytään pidentämään aidosti alusta, keskeltä ja lopussa.
– Kaikkein tärkeintä nuorille, keski-ikäisille ja varttuneille on työllisyyskehitys. Jos ei ole työtä, niin vaikea sitä työuraa on pidentää. Sen lisäksi täytyy olla sellainen ammattitaito, jolla kysyntää työmarkkinoilla. Kolmanneksi täytyy olla kohtuullinen terveys.
Neuvotteluja alustettiin ylijohtaja Jukka Pekkarisen työryhmässä, jonka mukaan Suomen eläkejärjestelmä on kunnossa, mutta se vaatii päivittämistä ihmisten eliniän nousun, työssä olevien ikäluokkien supistamisen ja julkisen talouden kestävyysvajeen takia. Työryhmä ei esittänyt muutosnalleja, mutta sen mukaan sopeutuminen eliniän pitenemiseen on ratkaistavissa elinaikakertoimella tai vanhuuseläkkeen nostolla.
Vanhanen aloitti sotkun
Viitisen vuotta sitten pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) keksi Rukan hangilla, että eläkeiän alarajaa pitäisi nostaa 65 vuoteen, kun se nyt on joustavasti 63-68 vuotta. Julkinen keskustelu on jämähtänyt edelleen tähän työnantajapuolen suosiollisella avustuksella. Kallisen mukaan tämä ei ole tulevien neuvottelujen pääkysymys.
– Kaikkein tärkeintä ikääntyneemmässä päässä on, että ne jotka eivät jaksa tai pysty terveydellisistä syistä jatkamaan työuraansa tai heidät heitetään ulos työelämästä ennenaikaisesti, päästetään kunniallisesti eläkkeelle. Useimmat heistä ovat vielä pitkän työuran tehneitä. Tämä on hoidettava ennen kuin mistään ikärajoista ryhdytään keskustelemaan.
Pekkarisen raportissa ei otettu esiin mahdollisuutta, että työuran pituus vaikuttaisi milloin eläkkeelle pääsee. Monissa raskaissa ammateissa työura on saatettu aloittaa jo 15-vuotiaina. Kallisen mukaan olisikin oikeudenmukaista, jos heillä olisi mahdollisuus päästä aikaisemmin eläkkeelle.
– Käytännön ratkaisuna ikärajan sitominen suoraan työvuosien määrään ei ole ihan helppo tehtävä. Jollakin tavalla työuran pituuden tulisi kyllä olla ratkaisussa mukana.
– Vaikka henkinen rasitus on lisääntynyt, niin joka neljäs suomalainen tekee tutkimuksien mukaan ruumiillisesti kuluttavaa työtä. Sen osuus ei ole 15-20 vuoden aikana pienentynyt, vaikka usein niin väitetään. Raskaita töitä on sekä mies- että naisvaltaisilla aloilla.
Eläkeputki toimeentulon takalauta
Työnantajien hampaissa on vuosia ollut niin sanottu työttömyysputki eli ikääntyneiden työtekijöiden lisäpäivät. Työnantajat haluavat lopettaa putken kokonaan.
– Loppuuko se vanhempien ihmisten irtisanominen, jos me hävitetään näiden ikääntyneiden toimeentulo. Olen vankasti sitä mieltä, että ei se irtisanominen siihen lopu.
– Tässä täytyy muistaa, että ns. työttömyysputki ei ole enää eläkejärjestelyn vaan työttömyysturvan piirissä. Ikääntyneillä työttömäksi joutuvilla on oikeus lisäpäiviin, mutta he ovat yhä työttöminä työntekijöinä. Heillä on samat velvollisuudet ottaa vastaan työtä tai työvoimapoliittista koulutusta kuin muillakin työttömillä. He ovat osa työvoimaa, he eivät ole eläkkeellä.
Työnantajien pyrkimyksen taustalla on Kallisen mukaan yksinkertaisesti raha. Nyt putkessa olevat työttömät joutuisivat varsinaisen työttömyysturvan jälkeen työmarkkinatuelle, jonka kustannuksiin työnantajat eivät osallistu. Se rahoitetaan kokonaan verovaroilla.
Kallinen muistuttaa, että työelämän rakennemuutos jatkuu. Jatkossakin tulee olemaan aloja, joissa työvoiman määrää supistetaan.
– Ay-liikkeen velvollisuus on yrittää hoitaa hommat niin, että ihmiset eivät taloudellisesti joudu tuuliajoille, jos uutta työtä ei löydy. Siksi me olemme pitäneet tästä putkesta kiinni.
Työaikaratkaisuja työntekijöiden tarpeeseen
Osa-aikaeläke on vuorotteluvapaan ohella ainoita konkreettisia keinoja, joilla ihmiset voivat lakisääteisesti keventää työtaakkaansa ikääntyneemmässä päässä. Siksi palkansaajaliikkeessä ei ymmärretä työnantajien pyrkimystä päästä niistä eroon.
– Meidän mielestämme se sotii työurien pidentämistavoitetta vastaan.
Kallinen vertaa nykytilannetta Ruotsiin. Meillä on 44-45 prosenttia yli 60 vuotiaista työssä, mutta Ruotsissa 65 prosenttia. Yksi selitys tälle on se, että Ruotsissa on paljon enemmän lyhyemmän työajan ja osa-aikatyön muotoja myös ikääntyneemmässä päässä. Suomessa taas työssäolevista suurin osa on kokoaikatyössä ja iso osa täysin ulkopuolella.
Kallisen mukaan työntekijöiden asenteet ovat muuttuneet. Työtä tehtäisiin pidempään, jos terveys kestää. Työnantajien linja on taas toinen.
– Tuoreen tutkimuksen mukaan työnantajista 70 prosenttia pitää 63 vuoden eläkeikärajaa hyvänä ja 20 prosenttia liian korkeana. Eli työnantajat haluavat vanhat veke.
Varhaiseläkkeitä tarvitaan
Takavuosina meillä oli varhaiseläkemuotoja, työttömyyseläkkeen ohella myös yksilöllinen varhaiseläke. Jotain samanlaista tarvittaisiin Kallisen mukaan nyt, koska on raskaat alat eivät ole minnekään kadonneet ja ihmiset ovat yksilöitä.
– Työkyvyn säilyminen on hirveän yksilöllinen asia. Erot ovat suuria ja siksi mietimme, että voitaisiinko eläkemuotoasiassa hieman peruuttaa.
– Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä otettiin huomioon työn raskaus ja kuluttavuus. Toisaalta ihmisellä piti olla pitkä työura ja lääketieteellistä näyttöä työkyvyn alentumista. Tämä alenema oli kuitenkin alhaisempi kuin mitä perinteiseen sairaseläkkeeseen vaadittiin. Tämän palauttamista on nyt harkittava, ei ehkä ihan suoraan samanlaisena.
Työkyvyttömyyseläkkeiden ongelma on Kallisen mukaan sen surkea taso. Vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden eläkkeen keskitaso oli noin tuhat euroa kuukaudessa.
Mitä tulee työttömyyseläkeläisten määrään, se on Kallisen mukaan viimeisen 20 vuoden aikana vähentynyt tasaisesti.
– Toki jokainen työttömyyseläke, joka olisi voitu ehkäistä aikaisessa vaiheessa tapahtuvalla kuntoutuksella tai muulla, on liikaa.
Nuorillekin tulevaisuus
Nuorten käsitys tuntuu olevan, että he eivät pääse koskaan eläkkeelle tai pääsevät joskus 80 vuotiaina?
– Tämä johtuu tästä pitkästä Matti Vanhasen aloittamasta viiden vuoden jurnutuksesta, Toisaalta nuoret ovat fiksuja ja ymmärtävät ikärakenteen muutoksen ja suomalaisten pidentyneen eliniän. Tämä pitää kustannusten puolesta hoitaa.
– Tästä syystä olemme korostaneet kolmea asia. Ensiksi raskaan työn raatajat pitää saada kunniallisesti eläkkeelle ja siinä tarvitaan jonkinlaisia varhaiseläkejärjestelyjä.
– Pitää varmistaa eläkkeiden rahoitus niin kestävällä pohjalla, että eläke-etuihin ei tarvitse tehdä leikkauksia. Myös nuorten pitää luottaa siihen, että he vanhuusvuosinaan saavat kunnollisen eläketurvan.
– Meidän on kehitettävä työelämää. Tämä tarkoittaa muun muassa osa-aikaisen eläkkeen ja osa-aikatyön yhdistämistä sekä työntekijän tarpeesta lähteviä työaikajoustoja.
Eläke on ansaittu
Suomalainen työeläkejärjestelmä on sekä Pekkarisen työryhmän että kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan hyvässä kunnossa. Suomessa on kyetty varautumaan elinajan pidentymiseen ja ikärakenteen muutokseen. Suomalaisen järjestelmän vahvuus on se, että lakisääteinen eläketurva kattaa lähes kaiken työnteon ja niiden osalta, joille eläke jäisi kovin pieneksi, kansaneläke täydentää toimeentuloa.
Suomessa on voimassa osittain rahastoiva eläkejärjestelmä. Osa eläkkeestä tulee rahastoista ja osa niiltä, jotka sillä hetkellä ovat töissä. Voidaanko siis sanoa, että olet itse ansainnut eläkkeesi?
– Joka neljäs euro tulee rahastoista, joita olet kartuttanut työnteon aikana ja loppu tulee työssä olevien eläkemaksuista. Siitä huolimatta voidaan sanoa, että olet itse ansainnut eläkkeesi. Tämä siksi, koska tänään eläkkeelle päässeet ovat itse aikoinaan vastaavasti maksaneet heitä vanhempien ikäluokkien eläkettä. Eläke kuitenkin määräytyy ansaittujen eurojen mukaan ja voidaan sanoa, että meillä tavallisen työntekijän eläketurvan taso ei ole päätähuimaava.
Kallinen sanoo, että työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin eläkemaksujen suuruus vuoden 2016 loppuun saakka, sen jälkeen maksukorotuspaine on pientä, noin prosentin luokkaa. Näin Kallisen mukaan päästään turvalliselle tasolle, jossa ei tarvita eläkeleikkauksia.
Palkansaajajärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan linjaukset eläkeneuvotteluihin ovat Kallisen mukaan yhdensuuntaisia. Kaikki ovat sitä mieltä, että sopimusta ei synny ilman työelämän laatukysymyksiä. Helppoja neuvotteluista ei odoteta.
– Yhtään sopimusta ei ole tässä maassa tehty ilman, että ei tehdä jotain kompromisseja.
lehti 