Työmarkkinajärjestöjen syyskuussa tekemä eläkeratkaisu ei riitä tasaamaan eläkevuosien ja työvuosien välistä suhdetta, eläkeuudistuksen vaikutuksista VATT:lle tutkimuksen tehnyt tohtori Heikki Oksanen väittää.
Hänen mielestään tehdyn ratkaisun rinnalle tarvitaan selvitys vaihtoehdoista. Oksanen esitteli tiistaina Helsingissä oman vaihtoehtonsa.
– Vanhuuseläkkeen alaikärajaa pitäisi nostaa reippaammin, viidellä vuodella seuraavan 10 vuoden aikana ja sitoa se vasta sen jälkeen elinajan odotteeseen.
Oksasen tekemän laskelman mukaan keskimääräinen eläköitymisikä nousisi 5,1 vuodella vuoteen 2050 mennessä, kun sen syyskuun sopimuksen perusteella arvioidaan nousevan 3,5 vuodella.
Eläkeiän nosto pitäisi maksut kurissa
Oksasen perustelu eläkeiän merkittävämmälle nostamiselle on, että muuten eläkemaksujen taso pysyy korkeana ja riittää nykyistä selvästi alhaisempien eläkkeiden rahoittamiseen.
Vaihtoehtona on hänen mukaansa eläkkeelle jäämisen lykkääminen muutamalla vuodella, jotta eläkemaksua voitaisiin jopa alentaa ja eläkkeen taso pysyisi silti kohtuullisena.
Oksanen uskoo, että nykyistä reilusti korkeammalla vanhuuseläkkeen alaikärajalla olisi merkittävä ohjaava vaikutus myös työtehtäviin ja työllistymiseen jo paljon ennen odotettua eläkkeelle siirtymistä.
– Signaalin alaikärajan nostamisesta tulisi olla selkeä, jotta yritysten 50–60-vuotiaita koskeva henkilöstöpolitiikka ja palkansaajien omat työurasuunnitelmat tähtäisivät nykyistä korkeampaan eläkeikään.
Julkiset menotkin on rahoitettava
Oksanen perustelee eläkeiän nostamista syyskuista sopimusta enemmän myös sillä, että eläkeikä Suomessa on jäänyt suhteellisen alhaiseksi.
– Tämä rajoittaa talouden tuotantokykyä ja veropohjaa. Veropohjaa on vahvistettava myös muiden ikäsidonnaisten julkisten menojen kuin eläkkeiden kasvupaineiden vuoksi.
Oksasen mukaan kestävyysvajeen merkitys on jäänyt hämäräksi eikä julkisen talouden ongelmien vakavuutta täysin ymmärretä.
– Vuosina 1999–2008 kestävyysvajetta ei ollut.
Ikäsidonnaisten julkisten menojen, kuten terveys- ja hoivapalvelujen kasvua ei Oksasen mukaan todennäköisesti pysytä rahoittamaan verotusta kiristämällä.
– Eläkeiän suunniteltua merkittävämpi nostaminen voi osoittautua välttämättömäksi.
lehti 