SKDL:oa 1960- ja 1970-luvuilla johtanut Ele Alenius, 89, on viime vuosikymmenet keskittynyt tulevaisuuden kysymyksiin. Hän on kirjoittanut kirjaksi näkemyksensä siitä, millainen käänne maailman kehityksessä on tapahduttava, jotta ihmiskunnan tulevaisuus olisi turvattu.
Tässä haastattelussa tulevaisuuspohdintoihin keskittynyt Alenius kuitenkin palaa menneisiin vuosikymmeniin.
Kytkökset maailmanpolitiikkaan
Alenius väitteli valtiotieteen tohtoriksi 1958. Hänet valittiin SKDL:n pääsihteeriksi 1965 ja puheenjohtajaksi kaksi vuotta myöhemmin. Jo hänen valintansa – kuten hänen myöhempien vaiheittensa ja koko SKDL:n sisäisen kehityksen – taustalla olivat tunnetut maailmanpoliittiset tapahtumat.
Alenius ei ollut ajatellut ryhtymistä ammattipoliitikoksi, mutta tieteellisen uran noustua pystyyn hän suostui kahdella ehdolla pääsihteeriksi. Toinen ehto liittyi SKDL:n suhteeseen sosialidemokraatteihin. Toisena ehtona Alenius vaati tasavertaisuuden toteuttamista SKDL:n sisällä niin, että SKP ei ole ilman muuta johtava elin.
Aleniuksen valinnan jälkeen Neuvostoliitto astuu jälleen kuvaan mukaan.
– Koska valinta oli yksimielinen, SKP tavallaan hyväksyi asettamani ehdot. Neuvostoliitto ei niitä hyväksynyt, eikä näin ollen myöskään poliittista linjaani.
Kutsu puhutteluun
Alenius piti puheita, joissa esitteli linjauksiaan eikä mennyt montakaan kuukautta, kun hän sai kutsun Neuvostoliiton suurlähetystöön.
– Kyse oli puhuttelusta, sellaiseksi se muodostui, kuvaa Alenius tapaamista, johon suurlähettiläs Kovalevin ohella osallistui lähetystöneuvos ja tulkki. Hän itse oli yksin.
– Minulta kyseltiin, mitä olin tarkoittanut puheillani. Keskustelu oli pitkä, mutta loppujen lopuksi minulle sanottiin, että kun puhun yhteistyöstä sosialidemokraattien kanssa, osoitan olevani poliittisesti täysin kokematon, liian nuori. Siksi en edes tiedä enkä ymmärrä sitä, että sosialidemokratia on maailman työväenluokan pahin vihollinen.
Aleniusta kehotettiin lopettamaan kaikki puheet yhteistyöstä sosialidemokraattien kanssa.
– Te saatte puhua yhteistyöstä Maalaisliiton eli Keskustapuolueen ja Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton kanssa, mutta ei Sosialidemokraattisen puolueen kanssa, kertaa Alenius kuulemaansa.
Alenius kertoo vastanneensa, että hänelle esitetty oli täysin vastoin hänen poliittista linjaansa ja ettei voinut hyväksy sitä.
– Sanoin heille, että minä en poliittisesta linjastani luovu, ja jos on niin, että SKDL:n ja Neuvostoliiton suhteiden vuoksi minun linjaani ei voida jatkaa, niin siinä tapauksessa SKDL:n on vaihdettava pääsihteeriään. Lisäsin siihen vielä huomautuksen, että uuden pääsihteerin valitsee SKDL:n jäsenistö eikä kukaan muu.
Alenius myöntää:
– Se oli aika uhmaavaa. Olin vihainen. Tuli uhmamieli.
Puheenjohtajan suuri hetki
Alenius palasi SKDL:n toimistoon ja halusi selvittää tilanteen välittömästi. Tapahtuneesta hän kertoi toimistossa työskennelleille Aimo Haapaselle, Jorma Hentilälle ja Eero Krookille, kaikki SKP:n jäseniä.
– Pyysin heitä sanomaan heti, voidaanko tältä pohjalta jatkaa. Jos olette sitä mieltä, että olen mennyt liian pitkälle, niin siinä tapauksessa eroan välittömästi.
– Pidin luonnollisena, että he haluaisivat keskustella keskenään, mutta ei. He sanoivat heti, että Ele, me jatkamme tällä yhteisellä linjallamme.
Alenius sanoo hetken olleen hänelle suuri. Hän näki, ettei ollut yksin.
Ele Alenius kertoo laajasti Neuvostoliiton harjoittamasta painostuksesta perjantaina 7.11. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehden SKDL-teemanumerossa. Lue koko juttu näköislehdestä, joka maksaa 2,50 euroa.
lehti 