Palkansaajien asuntopoliittinen seminaari selvitti tiistaina asuntojen kalleuden ja tarjonnan ongelmia. Keskiöön nousi pääkaupunkiseudun vaikea tilanne. Tilaisuuden järjesti Vuokralaiset VKL -yhdistys.
Asuntoministerin erityisavustaja Tanja Sippola-Alhon mukaan pääkaupunkiseutu ei poikkea maailman muista metropoleista:
– Asuntopoliittinen luonnonlaki on, että ydinalue on kallis.
Helsingin erikoispiirre on, että ydinkeskusta on rannikolla ja sitä ympäröi vain puoliympyrän verran rakennusmaata.
Tilastokeskuksen vuokratilaston mukaan huhti-kesäkuun keskimääräiset vuokrat pääkaupunkiseudulla olivat vapaarahoitteisilla asunnoilla 16,52 euroa neliöltä (muualla Suomessa 11,00 euroa) ja ARA-vuokra-asunnoissa 12,15 euroa (muu Suomi: 10,48 euroa). Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa neliövuokra on keskimäärin 10,80 euroa neliömetriltä vuonna 2014.
Tilastokeskuksen vanhojen kerrostaloasuntojen syyskuun hintatilaston mukaan pääkaupunkiseudun keskihinta oli 3 721 euroa neliömetriltä, kun se muualla Suomessa oli vain 1 682 euroa. Vuokrat siis vaihtelevat paikkakuntien välillä huomattavasti vähemmän kuin myyntihinnat.
– Vuokra-asumisesta revitään voittoja, Sippola-Alho sanoi.
Palkka ei riitä asumiseen
Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan Helsinki ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat erityisohjelman helpottamaan asuntotilannetta.
– Ei tunnusteta, että täällä asuu valtava määrä pienituloisia ihmisiä, enemmän kuin missään.
Suunnittelija Minna Salminen JHL:stä kertoi, että pääkaupunkiseudulla palkka ei välttämättä riitä asumiseen. PAMin yhteiskuntasuhteiden vastaava Hanna Kuntsi huomautti, että osa-aikaisten työpaikkojen vuoksi palkka laskee olennaisesti alhaisemmaksi kuin kokoaikaisissa työsuhteissa.
Ammattiliitto PROn viestintäjohtaja Jaana Aaltonen arvioi, että kohtuuhintaisista asunnoista ei ole pulaa vaan ne ovat nykyään työpaikkojen kannalta väärillä paikkakunnilla. Elämänsä muualle perustaneet ihmiset eivät itse asiassa halua siirtyä pääkaupunkiseudulle.
– Kun työ voidaan siirtää Viroon ja Intiaan, miksei voida siirtää Kuusankoskelle? Aaltonen ihmetteli.
Tarjontaa lisättävä
– Vuokrat nousevat, asuntojen hinnat laskevat, summasi tilanteen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksesta.
Kuluttajahinnat nousevat hieman yli yhden prosentin vuosivauhtia, mutta vuokrat nousevat kolmisen prosenttia.
Helsingissä vuokra-asuntojen osuus vakituisesti asutuista asunnoista on 50,2 prosenttia ja koko maassa yhteensä 32,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan.
– Kaikki tarjontaa lisäävät toimet parantavat tilannetta, Lehtinen totesi.
Hänen mukaansa lähivuosina vapautuu sääntelystä reilut kymmenentuhatta Arava-vuokra-asuntoa joka vuosi, ja ongelma on, mikä taho ottaa vastuun sosiaalisesta asumisesta.
Rakennettava tiiviisti
SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen pitää ”äärimmäisen tärkeänä”, että pääkaupunkiseudulla yksi taho päättäisi, minne rakennetaan. Tehtävään tarvitaan metropolihallinto ja sille tulee määritellä yksi vaalipiiri, jotta valinnat eivät riippuisi kuntarajoista.
Hievanen totesi, että metropolialueen kunnilta on edellytettävä asuntotuotantoa ja nykyistä tiiviimmän yhteiskuntarakenteen suunnittelua. Hän piti välttämättömänä asunto- ja liikennepolitiikan kytkemistä toisiinsa.
– Pitää kiristää infrainvestointien vastapainoksi lisää kaavoitusta, Hievanen kärjisti.
Mäntsälä mainittiin useissa puheenvuoroissa esimerkkinä kaavoituksen ongelmista. Kun kunta sai oikoradan myötä junayhteyden, se kaavoitti asuntoja pelloille kauas asemasta. Asunnot olisi kannattanut rakentaa aseman seudulle, sillä nyt ihmiset ajavat pitkiä matkoja junalle.
HSY:n paikkatietoasiantuntija Mikko Nikkanen esitteli pääkaupunkiseudun suunnitelmia. Arvion mukaan vuonna 2050 Helsingin seudulla asuu kaksi miljoonaa ihmistä eli noin 600 000 nykyistä enemmän.
uutiskirje 
