Vasemmistoliitto pohtii Eurooppa-yhteistyön tiivistämistä
Yleisen Lehtimiesliiton, Vasemmistoliiton ja Vasemmistoklubin seminaarissa matkalla Tukholmaan ja takaisin puitiin Suomen ja Euroopan vasemmiston tilaa tappiollisten eurovaalien jälkitunnelmissa.
Mielipidemittaukset olivat ennustaneet parempaa tulosta, ja myös finanssikriisin oli arvioitu hyödyttävän vasemmistoa.
– Ei ole enää automaattia, että lähdettäisiin hakemaan vasemmistosta turvaa heikkoina aikoina. Tilalle on tullut oikeistopopulismi, päätteli Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka.
”Miksi vaalilupauksia ei enää tehdä? Miksi niistä on tullut kirosana?”
Toimiiko
perinteinen jako?
Yhtenä ongelmana saattaa Puhakan mukaan olla se, että ihmiset eivät enää ole vahvasti sitoutuneet oikeisto-vasemmisto-jakoon. Viime aikoina voittajia ovat Suomessa olleet Vihreät ja Perussuomalaiset, jotka eivät tunnustaudu sen enempää oikeistolaisiksi kuin vasemmistolaisiksikaan. Kokoomuskin on menestynyt rikkomalla jakoa mainonnassaan työväen rekvisiitilla.
Henkinen kynnys tulla mukaan Vasemmistoliittoon on Puhakan mukaan edelleen monille liian korkea. Hän ottaisikin mallia kansalaisjärjestöistä.
– Miksei voisi toimia puolueessa esimerkiksi vain ympäristö- tai terveysasioissa? Kokonaisvaltaista maailmanselitystä ei tule kaikilta tänä päivänä vaatia.
Myös politiikan henkilöityminen aiheuttaa ongelmia vasemmistopuolueille.
– On tunnustettu, että puheenjohtajalla on näkyvyyttä, mutta miten saada myös alueellisella tasolla yksilöitä paremmin esiin? Sirpa Puhakka pohti.
Krooninen
sairaus
Filosofi Tommi Uschanov oli pyydetty alustamaan aiheesta ”Euroopan vasemmiston kriisi”. Hän kyseenalaisti kuitenkin heti aluksi kriisi-sanan käyttämisen ja pelkäsi sen turruttuvan. Kun joka yhteydessä puhutaan kriiseistä, ei enää osata toimia todellisen kriisin iskiessä.
Kriisi on alun perin merkinnyt sairauden käännekohtaa, jonka seurauksena potilas joko paranee tai kuolee.
– Vasemmistolla on pikemminkin krooninen pitkäaikaissairaus kuin kriisi, määritteli Mikä vasemmistoa vaivaa? -pamfletin kirjoittanut Uschanov.
Vasemmiston perushaasteeksi Uschanov nimesi yhteiskunnan syy- ja seurausketjujen monimutkaistumisen.
– Ketjujen alkupäät esitetään mediassa kaukana oman vaikutusvallan ulkopuolella olevana. Ihmiset lannistuvat siitä.
Ihanteet
todeksi
Poliitikkojen on Uschanovin mielestä turha päivitellä politiikan arvostuksen romahtamista, kun he eivät itsekään tunnu uskovan omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.
– Miksi vaalilupauksia ei enää tehdä? Miksi niistä on tullut kirosana? Uschanov ihmetteli.
– Poliitikkojen ja puolueiden pitäisi luvata ihmisille jotain, jota ihmiset haluavat elämässään ja jota he eivät kykene saamaan ilman politiikan väliintuloa.
Politiikkaan pitäisi Uschanovin mukaan saada enemmän ihanteita. John Adamsin kahdensadan vuoden takainen ajatus on hänestä edelleen hengeltään ajankohtainen:
”Meidän on tehtävä politiikkaa, jotta lastenlapsemme voisivat kirjoittaa runoja ja maalata lasimaalauksia.”
– Ihanteet politiikassa ovat nyt teknisluontoisia ja harmaita. Ei ole ihme, että ihmiset eivät innostu.
Uschanov muistutti Puhakan tavoin, että valtaosa ihmisistä, joidenkin kyselytutkimusten mukaan jopa 80–85 prosenttia, eivät ole vahvasti sitoutuneet vasemmistoon eivätkä oikeistoon. Tämä on vasemmistolle myös mahdollisuus.
– He voivat mennä kumpaan suuntaan tahansa, jos heidät pystytään vakuuttamaan.
Lisää Eurooppa-
yhteistyötä?
Vaikka Vasemmistoliitto menetti kesäkuun vaaleissa europarlamenttipaikkansa, Eurooppa-politiikkaa on tarkoitus aktivoida ja pitää yhteyksiä yllä.
– Teimme suuren työn, että saimme pidettyä Sanna Lepolan Euroopan Parlamentin vasemmistoryhmän (GUE/NGL) apulaispääsihteerinä vaalien jälkeenkin. Se on yksi kanava. Olemme miettineet myös Euroopan Vasemmistopuolueen lähestymistä, kertoi Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Turo Bergman.
Tähän asti Vasemmistoliitolla ei ole ollut virallista suhdetta puolueeseen. Yhtenä syynä on Bergmanin mukaan se, että puolueeseen kuuluu tarkkailijajäsenenä Suomen kommunistinen puolue, jota Vasemmistoliitto on vieroksunut.
– Nyt on otettava lusikka kauniiseen käteen, Bergman sanoi.
Vasemmistoliiton liittymistä Euroopan Vasemmistopuolueeseen toivoi myös Tukholmasta paluumatkaksi seuraan liittynyt saksalainen Die Linke -puolueen kansanedustajaehdokas Stefan Liebich.
– Sitä kautta voi vaikuttaa, hän korosti.
28.9. järjestettävissä Saksan vaaleissa Die Linke kampanjoi konkreettisilla teemoilla vaatien muun muassa kunnon minimipalkkoja sekä sotilaiden vetämistä pois Afganistanista. Gallupit ennustavat Die Linkelle 9–10 prosentin kannatusta. Se on hyvin, muttei vedä vertoja aiemmille jopa 15 prosentin gallup-lukemille.
– Finanssikriisi on vaikuttanut kielteisesti. Muut puolueet ovat napanneet vasemmiston teesit ja ruvenneet toteuttamaan niitä. Myös sisäiset ristiriidat ovat vaikuttaneet, Liebich harmitteli.
uutiskirje 
