Talentia vaatii uhkasakkoja kunnille, jotka eivät toteuta sosiaalitakuuta
Kunnat lomauttavat sosiaalityöntekijöitään, vaikka laki edellyttää toimia, joita ne eivät pysty tekemään edes ilman lomautuksia.
– Kohtuuttomia, sanoo Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki kuntien sosiaalitoimen lomautuksista. Talentia on sosiaalialan ammattijärjestö, joka viestitti keskiviikkona, että lama ei oikeuta rikkomaan lakia.
Ristimäki toteaa ennustaneensa marraskuussa teollisuuden tilauskirjojen tyhjentyessä, että sosiaalitoimen tilauskirjat täyttyvät.
– Se oli helppo ennustaa, hän sanoo.
Hänestä nyt mitataan päättäjien sosiaalista omaatuntoa. Sosiaalitoimen työtaakka kasvaa laman koskettaessa aina useampia kansalaisia. Talentia pitääkin hulluutena sitä, että tässä tilanteessa kunnat lomauttavat sosiaalitoimen työntekijöitään säästääkseen palkkakuluissa.
– Säästöt kertautuvat työpaikoilla sairauspoissaoloina ja työmotivaation alenemisena.
Lisäksi säästöt kasvattavat menoja, jotka aiheutuvat siitä, että kuntalaiset eivät saa sosiaalitoimelta apua. Esimerkiksi yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan miljoona euroa.
– Lomautuksista kärsivät ihmiset, jotka oman lomautuksensa tai työttömyytensä lisäksi joutuvat kärsimään myös sosiaalipalvelujen puutteesta, Ristimäki toteaa.
– Olemme huolissamme laman uhreista, mutta myös jäsentemme jaksamisesta.
Talentia muistuttaa siitä, että laki velvoittaa kunnat hoitamaan sosiaalipalveluitaan. Toimeentulotukipäätös tulee saada seitsemässä arkipäivässä, samoin lastensuojelupäätös. Samankaltaisia aikarajoja on myös vanhus- ja vammaishuollossa.
Kuopio, Kemi,
Porvoo…
Osa kunnista aikoo lomauttaa koko sosiaalitoimensa tänä tai ensi vuonna muun henkilökunnan mukana. Lomautukset alkoivat keskiviikkona Kuopiossa ja päätös niistä on tehty myös Enontekiöllä, Kemissä, Hämeenlinnassa, Ylivieskassa, Ylöjärvellä ja Kangasalla.
Lisäksi Varkaudessa, Hangossa, Jämsässä, Kankaanpäässä, Porvoossa, Turussa ja Heinolassa on päätetty lomautuksista, joiden ulkopuolelle jätetään vaihtelevasti sosiaalitoimen osia. Lomautuksia lupaavat myös Asikkala, Askola, Haapajärvi ja Heinävesi.
Pakkolomat kestävät viikosta kolmeen viikkoon. Osa kunnista jakaa niitä myös ensi vuodelle, mutta esimerkiksi Kuopiossa ne toteutetaan elo–syyskuun aikana.
– Lomautusten seuraukset vaikuttavat koko ensi vuoden, Ristimäki arvioi.
Kuntaliiton arvion mukaan ensi vuonna 80 kuntaa lomauttaa henkilöstöään. Talentia laskee, että silloin lomautukset koskisivat noin 2 000 sen jäsentä.
Uhkasakot
otettava käyttöön
Talentia muistuttaa siitä, että sosiaalitakuu on yhtä velvoittava kuin hoitotakuu.
– Jos joku kuolee terveydenhoidon jonoon, siitä syntyy isoja otsikoita. Myös sosiaaliturvan puute voi johtaa kuolemaan, vaikka ei yhtä nopeasti, Ristimäki sanoo.
– Hoitojonojen purkamiseen suunnattiin valtionapuja. Samoin tulee toimia sosiaalitakuun kohdalla.
Hän vaatii uhkasakkojen käyttöönottoa, jotta kunnat toteuttaisivat lain niille asettamia velvoitteita myös sosiaalitoimessa. Nyt uhkasakkoasia on muutaman kunnan osalta lääninhallituksissa. Kuopion kohtalosta lääninhallitus odottaa sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä, joka on luvattu antaa ensi viikolla.
Lisäksi Talentia vaatii hallitukselta päätöstä nostaa kuntien valtionosuuksia. Hän mainitsee ammattijärjestöjen liputtaman 200 miljoonaa euroa, mutta pitää summaa tärkeämpänä sitä, miten raha kohdennetaan.
Käsien pesu
ei riitä
Hän vaatii myös ennakkosuunnittelua: sosiaalitointa kohtaavien kriisien varalle pitää olla valmiussuunnitelma.
– Sen suhteen on tehty todella vähän, jos vertaa vaikka siihen, miten sikainfluenssaan varaudutaan. Kehotus käsien pesuun ei riitä laman hoito-ohjeeksi. Sillä pikemminkin pahennetaan taudin kuvaa, Ristimäki sanoo.
Hän toteaa, että nyt päällä oleva lama on sosiaalitoimen kannalta pahempi kuin 90-luvun alun lama.
– Se oli iso shokki, mutta sitä pidettiin ohimenevänä. Sosiaalitoimen väki venyi, mutta ei voi enää venyä, sillä vaikutukset ovat seuranneet läpi nousukauden. Yhä kannetaan edellisen laman kuormaa.
Talentia sanoo ei lomarahojen vaihtamiselle vapaaseen ja palkattomille lomille.
– Jos työntekijä suostuu niihin, hän samalla ottaa syytä niskoilleen kunnan taloudellisesta tilanteesta, vaikka vastuu kuuluu kunnille ja valtiolle.
– Samalla hän menettää työttömyysturvansa tuolta ajalta.
Liitto sanoo ei myös lomautuksille. Se riitauttaa jokaisen pakkoloman.
uutiskirje 
