Elinkeinoelämän tutkimuslaitos pitää työmarkkinajärjestöjen eläkesopimusta merkittävänä askeleena kohti kestävää eläkejärjestelmää. Etla näkee kuitenkin järjestelmään sisältyvän ns. työttömyysputken saattavan vaarantaa uudistuksen tavoitteiden toteutumisen.
Etla julkisti maanantaina valtioneuvoston rahoittaman tutkimuksen työmarkkinoiden keskusjärjestöjen solmiman eläkesopimuksen vaikutuksista työuriin, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen.
Palkansaajakeskusjärjestö Akava jäi ulos eläkesopimuksesta. Se arvosteli ratkaisun syrjivän korkeasti koulutettuja palkansaajia.
Tutkimuksen mukaan eläkeuudistus pidentää työuria vuoteen 2025 mennessä noin 5 kuukaudella. Vuoteen 2035 mennessä työurat pidentyvät 9 kuukaudella.
Eläkeuudistuksessa nostetaan eläkeiän rajoja asteittain niin, että alin eläkeikä nousee 63 vuodesta 65 vuoteen vuonna 2025. Muutoksen arvioidaan nostavan keskimääräistä eläkkeellejäämisikää osapuilleen tavoiteltuun 62,4 vuoteen.
Vuoden 2025 jälkeen eläkeiän alaraja sidotaan elinajan odotteeseen niin, että eläkevuodet säilyvät jatkossa vuoden 2025 tasolla. Se nostaa Etlan arvion mukaan eläkeiän alarajaa 66 vuoteen vuonna 2035.
Apua kestävyysvajeeseen
Julkisen talouden kestävyysvajeen Etla arvioi kohentuvan, koska eläkeuudistus lisää työn tarjontaa, minkä puolestaan arvioidaan lisäävän ansiotuloja, kulutusta ja verotuloja. Samaan suuntaan vaikuttaa eläkemaksujen nousupaineen purkaminen ja julkisen sektorin eläkemenojen pieneneminen.
Etlan arvion mukaan kestävyysvaje kutistuu 1,1 prosenttiyksiköllä sadan vuoden aikahorisontissa.
Epävarmuutta tavoitteiden toteutumiseen aiheuttaa Etlan mukaan erityisesti eläkkeelle johtavan työttömyysputken säilyttämisen järjestelmässä. Eläkeputki tarkoittaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviä, joita maksetaan ikääntyneille työttömille eläkeikään asti.
Etla arvostelee erityisesti sitä, että eläkeratkaisu pidentää eläkeputkea. Putkeen pääsemisen ikää ei nostettu eläkeiän nousua vastaavasti.
Toinen Etlan murhe on työuraeläke, joka eläkeneuvottelujen kuluessa nimitettiin työn sankareiden eläkkeeksi.
Tutkimuksen laatijat pelkäävät, että työuraeläkkeestä muodostuu eläkejärjestelmän toinen vuotokohta työttömyysputken lisäksi.
Työuraeläkkeelle pääseminen edellyttää pitkää työuraa fyysisesti tai henkisesti rasittavissa töissä. Eläkkeelle pääsemisen kriteerit ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.
– Kriteerien tulee kuitenkin olla tiukat, korosti tutkimuksen laatijoihin kuuluva Niku Määttänen julkistustilaisuudessa.
Tulonjako tasoittuu
Etla arvioi eläkeuudistuksen tasoittavan tulonjakoa. Se kaventaa Määttäsen mukaan korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten suhteellisia etuja, joita nykyjärjestelmä suosii.
Eläkeratkaisun mukaan eläkettä kertyy sama 1,5 prosenttia jokaisesta työvuodesta. Nykyjärjestelmässä eläketulo kasvaa työuran loppupäässä.
Etla pitääkin ns. superkarttuman poistamista perusteltuna, samoin yli 53-vuotiaiden korotetun karttuman lopettamista.
Superkarttuman tilalle eläkejärjestelmään tulee lykkäyskorotus, joka lasketaan ansaitusta eläkkeestä, ei palkkasummasta kuten nykyisin.
Osa-aikaeläkkeen lopettaminen on Etlan mielestä tervetullut uudistus. Määttäsen mukaan se oli lähinnä ”vapaa-ajan tuki”, jota pystyivät hyödyntämään lähinnä hyvätuloiset.
Sen tilalle järjestelmään tulee osittain varhennettu vanhuuseläke, joka vähennetään varsinaisesta vanhuuseläkkeestä.
Etan arvion mukaan eläkeuudistus pidentää erityisesti hyvätuloisten ja hyvin koulutettujen työuria. Heitä kohtaa muita harvemmin työkyvyttömyys tai työttömyys.
Jukka Lassila – Niku Määttänen – Tarmo Valkonen. Työeläkeuudistus 2017: vaikutukset työuriin, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Valtioneuvoston julkaisusarja 1/2015.
lehti 