KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Terapia pelasti minut”

39-vuotiaalla Tiina Mannisella on takanaan jo pitkä sairaushistoria. Toivo elää silti. Hänen unelmansa on vielä jonain päivänä tehdä työtä edes osa-aikaisesti.

39-vuotiaalla Tiina Mannisella on takanaan jo pitkä sairaushistoria. Toivo elää silti. Hänen unelmansa on vielä jonain päivänä tehdä työtä edes osa-aikaisesti. Kuva: Annina Mannila

Tiina Mannisen, 39, masennus näyttäytyi ensimmäistä kertaa kunnolla tyttären syntymän jälkeen 12 vuotta sitten.

Marjo Peltoniemi
18.1.2015 10.00

Ensimmäinen puoli vuotta lapsen kanssa oli rankkaa aikaa ja Tiina Manninen oli usein itkuinen. Neuvolassa oli vaikeaa ottaa puheeksi omaa pahaa oloa 10 minuutin pikavisiiteillä, joissa keskityttiin lähinnä lapsen kehitykseen. Tuore äiti myös tulkitsi, että oireet saattoivat olla tottumattomuutta uuteen tilanteeseen, sillä lapsi oli hänelle ensimmäinen ja ainoa. Puolen vuoden jaksoa seurasi vuoden hyvä jakso, mutta sitten ongelmat räjähtivät käsiin syksyllä 2004.

– Minulle tuli pakkoajatustyyppisiä pelkoja, joiden vuoksi olin valtavan ahdistunut kaiken valveillaoloaikani. Se johti lopulta itsetuhoisiin ajatuksiin. Olin siihen aikaan avoliitossa ja miestäni pelotti lähteä aamuisin töihin, sillä hän oli niin huolissaan sekä minusta että lapsesta.

Apua oli löydettävä nopeasti, mutta Manninen ja hänen miehensä eivät tienneet mistä lähteä sitä hakemaan. Ajatus tavalliselle terveyskeskuslääkärille menosta oli täysin poissuljettu. He päättivät kääntyä yksityisen psykologin puoleen, joka kirjoitti pikalähetteen mielenterveystoimistoon.

Omin kustannuksin ei ollut varaa käydä terapiassa kuin noin kerran kuukaudessa vanhempien tuella.

Jälkikäteen Manninen kokee olleensa onnekas, kun hänellä oli tuolloin joku apuna ja taloudellisena tukena. Nyt hän elää yksinhuoltajana, eikä hänellä olisi varaa mennä yksityiselle psykologille.

– Pikalähetteelläkin odotusaika olisi ollut 2–3 viikkoa, mutta tilanteeni oli kriittinen, ahdistus sietämätön ja päivänkin odotus tuntui pitkältä. Silloinen avomieheni ilmoitti mielenterveystoimistoon, että apua on saatava heti ja lopulta sain akuuttiajan.

Siitä alkoi monivaiheinen hoitohistoria. Mielenterveystoimistossa ehdotettiin ensin päiväsairaalaa, jossa Manninen alkoikin käydä päivittäin puoli yhdeksästä kolmeen. Lapsi laitettiin päivähoitoon, mikä oli sekin aiemmin lasta kotona hoitaneelle äidille kova paikka.

– Mielenterveystoimistossa oli tarjolla vain keskusteluaikoja omahoitajille, jotka vaihtuivat tiheään, muttei terapiaa. Keväällä 2005 minulle kerrottiin, että minulla on oikeus hakea Kelan kuntouttavaa terapiaa, koska hoitosuhde mielenterveystoimistoon oli kestänyt vaaditun ajan.

– Terapeutti piti kuitenkin etsiä omakustanteisesti yksityiseltä. Siihenkään ei olisi ollut varaa, ellen olisi elänyt parisuhteessa, jossa toinen kävi töissä. Lopulta löysin sopivan henkilön ja kävin kolme vuotta terapiassa, Manninen kertoo.

Kuopasta voi nousta

Jälkikäteen Manninen toteaa, että terapia pelasti hänen henkensä ja osoitti, että kuopasta voi nousta. Kuntoutuminen alkoi todella vasta terapiassa. Siellä hän sai ymmärrystä taustoihin, jotka saattoivat laukaista masennuksen ja ahdistuksen, joita oli esiintynyt lievempänä yläasteelta saakka. Traumat juonsivat juurensa aina lapsuuden tapahtumiin.

– Kolme vuotta terapiaa on lyhyt aika mikäli ihminen menee rikki varhain. Ensimmäiset puolitoista vuotta menivät luottamuksen rakentamiseen ja vasta sen jälkeen uskalsin olla oma itseni ja puhua avoimesti kaikista ajatuksistani. Terapian ansiosta pystyin luopumaan sairauslomasta ja pääsin takaisin työelämään vuosiksi 2006–2007 päiväkotiin äitiysloman sijaiseksi.

Vuoden 2007 syksyllä, kun terapiassa oli käynnistymässä viimeinen vuosi, oli edessä uusi kriisi, kun työt loppuivat ja Mannisen parisuhde päättyi. Hän yritti kestää huolien ja taloudellisten paineiden keskellä, mutta romahdus seurasi seuraavan vuoden alussa. Samalla painoi huoli terapian loppumisesta, sillä omin kustannuksin hänellä ei ollut varaa käydä terapiassa kuin noin kerran kuukaudessa vanhempien tuella.

Ensimmäisen terapiajakson jälkeen Manninen jäi käytännössä pelkkien lääkkeiden varaan lukuun ottamatta satunnaisia käyntejä omakustanteisesti tutun terapeutin luona. Vaikeimpia olivat jaksot, jolloin lääkitystä muuteltiin voinnin ollessa muutenkin huono. Kelan vaatiman viiden vuoden tauon jälkeen hän sai hakea uutta terapiajaksoa, jota on nyt takana vuosi.

– Jo puolen vuoden terapian jälkeen masennuspisteet alkoivat laskea. Tällä hetkellä ne ovat lievän tasolla ensimmäistä kertaa sairastumisen jälkeen.

Manninen toivoo pääsevänsä vielä työelämään kiinni. Yhteiskunnallisista vaikuttamisesta kiinnostuneella Mannisella on takana muun muassa kuntouttava työjakso Vasemmiston paikallistoimistossa Tampereella ja hoitoalan sijaisuuksia. Hän on ollut myös kunnallisvaaliehdokkaana Tampereen Vasemmistoliiton listalla viime kunnallisvaaleissa.

Paljon parannettavaa

Diagnooseiksi tarkentuivat myöhemmin dystyyminen masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Manninen on perehtynyt henkilökohtaisten kokemustensa kautta mielenterveyspalveluiden nykyiseen tilaan, ja hän löytää paljon parannettavaa.

– Tarvittaisiin ehdottomasti lisää matalan kynnyksen paikkoja, joissa olisi psykiatrista osaamista ja jonne olisi mahdollista päästä ilman lähetteitä. Sen sijaan niitä ollaan lakkauttamassa kuten Helsingissä Auroran psykiatrista päivystystä. Terapiaa pitäisi tarjota myös julkisella puolella. Keskustelukäynti psykiatrisella sairaanhoitajalla kerran kuukaudessa ei riitä.

– Olen itse saanut kokea sen muutoksen, jonka voi terapialla saavuttaa. Koen terapian elinehtona lääkehoidon rinnalla. Nyt sitä saa vain pieni osa.

– Palvelut ovat hajallaan ja sirpaleiset. Mielenterveystoimistot, psykiatriset poliklinikat, Kela ja terapeutit toimivat kaikki erillään toisistaan. Kokisin tärkeäksi, että edes kerran vuodessa kuntoutujalla olisi mahdollisuus verkostopalaveriin, jossa edellä mainitut tahot olisivat läsnä ja ihmisen tilanne voitaisiin katsoa kokonaisvaltaisesti. Nyt kukaan ei tee varsinaista kuntoutussuunnitelmaa. Kuinka ihminen voi kuntoutua, jos hänet jätetään pelkkien lääkkeiden varaan?

Huoli 2015 vaatii stoppia säästöille

Mieletön huoli 2015 -kampanja sai alkunsa, kun joukko psykiatrisia hoitajia sai tarpeekseen mediasta tulvivista perhetragediauutisista ja samaan aikaan jatkuvista mielenterveyspalveluiden leikkaamisesta.

Hoitajat päättivät pelkän puhumisen sijaan tehdä jotain konkreettista palvelujen alasajon pysäyttämiseksi ja mielenterveyskuntoutujien asian edistämiseksi. Kampanjaa organisoimaan kutsuttiin avuksi kokenut kansalaisaktivisti Pia Lohikoski Keravalta.

Sana on levinnyt etenkin sosiaalisen median ansiosta ja Huoli 2015 -kampanja on lyhyessä ajassa kerännyt suuren joukon kansalaisia taakseen. Kampanja huipentuu 27.1. kello 16.30 eduskuntatalon edessä järjestettävässä mielenilmauksessa, jonne odotetaan satoja osallistujia.

Kampanjaan liittyvän adressin voi käydä allekirjoittamassa 26.1. saakka. Adressi luovutetaan sosiaali- ja terveysministerille 27.1. Siinä vaaditaan hallitusohjelmaan kirjattavaksi, että laitoshoitopaikkojen leikkaaminen on jäädytettävä, kunnes muu palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan asiakkaiden hoidon tarpeisiin. Vaikka laitospaikkoja on leikattu, resurssit eivät kuitenkaan ole siirtyneet avopuolelle.

Tukensa kampanjalle ovat ilmaisseet muun muassa muusikko ja toimittaja Wallu Valpio, rap-artisti Paleface (Karri Miettinen), ohjaaja ja kirjailija Neil Hardwick sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

Mielenilmaukseen osallistuvan rap-artisti Palefacen mielestä yksi yhteiskunnan tärkeimmistä mittareista on se kuinka hyvin tai huonosti se kohtelee heikompiosaisistaan.

– En voi hyväksyä psykiatristen sairaalapaikkojen vähentämistä enkä osastojen sulkemisia. Yhteiskunta ei voi nähdä tällaisia palveluita yksinomaan tulosvastuuyksiköinä ja hyvinvointia bisneksenä. Sellaisen ajattelun vaikutukset ovat kauaskantoiset ja heijastuvat suoraan yhteiskunnan rakenteissa. Tehokkuusajattelu liian pitkälle vietynä on tuhoisaa.

Täältä löydät kampanjan:

adressit.com/huoli_2015

facebook.com/huoli2015

www.huoli2015.fi

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään