Irtisanomiset, lomautukset ja muut sopeutustoimet ovat auttaneet kuntia tasapainottamaan talouttaan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vain 14 kunnan vuosikate on miinuksella. Niistä viisi on joutumassa kriisikuntamenettelyyn.
Talouden tervehtyminen näkyy siinäkin, etteivät kunnat enää ota ns. syömävelkaa eli velkaa juoksevien kulujen hoitamiseen.
Kuntaliiton mukaan hyvä tulos perustuu mm. kuntien liikelaitosten yhtiöittämiseen, joka toi kertaluontoisesti 1,4 miljardin rahaerän kuntien kukkaroon. Henkilöstökuluja on karsittu 400 miljoonalla. Tulopuolella veroasteiden korotus toi 390 miljoonaa.
Ongelmana on, että kuntien vuosikate ei riitä investointeihin. Teitä, kouluja ja sairaaloita kunnostetaan ja rakennetaan velkarahalla.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää huolestuttavana, että kuntien omarahoitusosuus investoinneissa on kutistunut entisestään. Myös riski äkillisestä koronnoususta on jäänyt monelta kunnalta huomaamatta.
– Kunnat pitävät talousnäkymiään toiveikkaina, mutta toiveikkuus on hataralla pohjalla. Tarvittaisiin lisää työpaikkoja, jotta kuntien verotuotot kasvaisivat.
Velkaantumistahti on pysynyt maltillisena, mutta velkaa on keskimäärin jo yli 2 700 euroa asukasta kohden. Erot kuntien kesken ovat suuret. Jotkut kunnat ovat täysin velattomia, mutta Keski-Pohjanmaalla velkaa on peräti 6 200 euroa asukasta kohden.
uutiskirje 
