Hallitus veivaa tulevina vuosina arvonlisäveroa ylös ja alas. Ruuan arvonlisävero laskee niin kaupoissa kuin ravintoloissakin. Mutta yleinen arvonlisävero nousee ensi vuonna yhdellä prosenttiyksiköllä. Ja tämä on vasta alkua. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ennakoi seuraavien hallitusten aikana lisää nimenomaan kulutusveron korotuksia.
”Progressiivisen verotuksen osuus vähenee koko ajan, meidän tuloista yhä suurempi osuus verotetaan tasaverotuksella. Vuosina 2030–2040 progressiivisella verotuksella ei enää juuri mitään kerätä”, ennusti samana päivänä Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm Helsingin Sanomissa.
Juuri tähän suuntaan kehitys on kulkemassa. Verotuksen painopiste siirtyy jyrkästi työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Pääomien ja suurten omaisuuksien verottaminenhan on jo melkein lakkautettukin.
Siitä, että verorasitus on lisääntynyt maksukyvyn mukaan, luovutaan suomalaiseen tyyliin teknisten ratkaisujen sarjana ilman juuri minkäänlaista periaatteellista keskustelua. Sellainen olisi nyt kuitenkin nostatettava vaikka väkisin. Ei ole olankohautuksella sivuutettava asia, että köyhän ja rikkaan veroprosentti on täsmälleen sama.
1990-luvulta lähtien noudatetun veropolitiikan vuoksi tuloerot ovat Suomessa kasvaneet enemmän kuin missään muussa teollisuusmaassa. Jo keskituloisen työntekijän verorasitus on suurempi kuin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa ansaitsevan, jos miljoonat ovat pääomatuloa.
Hallitukset ovat sitkeästi noudattaneet oppia, että rikkaiden rikastumista on suosittava, koska se on talouskasvun edellytys. Ministerien olisi syytä katsoa viime maanantain MOT. Timo-Erkki Heinon ohjelmassa Lisää rahaa Amerikan rikkaille taloustieteen nobelisti Robert M. Solow tyrmäsi ajatuksen veroprogression haittavaikutuksista talouskasvulle:
”Voimme nähdä, että annoimme valtavia verohelpotuksia ylimpiin tuloryhmiin kuuluville ihmisille, loimme mahtavia kannustimia jotta he pitäisivät tulonsa itse sen sijaan, että sijoittaisivat ne tuottavasti kansantalouteen. Ja mihin se johti? Meillä oli heikoin talouden nousukausi sitten toisen maailmansodan, jos kehitystä mitataan tuotannollisilla investoinneilla, työllisyyden kasvulla tai palkkojen nousulla. Tämän talousmallin kokeilu siis epäonnistui, mistä todisteet ovat selvästi silmiemme edessä.”
uutiskirje 
