Nuoriin kohdistuvan syrjinnän kokemukset paljastuvat Nuorisobarometri 2014:n mukaan niin yleisiksi, että syrjintää voi pitää nuorten arkea leimaavana piirteenä. Enemmistö kaikista nuorista kokee itsekin tulleensa jossain elämänsä vaiheessa syrjityksi.
Nuoret näkevät syrjivänä ennen kaikkea ihmisten eriarvoisen kohtelun. 95 % vastanneista pitää syrjintänä sitä, jos joku ei etnisen taustansa takia saa palvelua ravintolassa, tai työtä, johon olisi muuten pätevä. Kolme neljästä nuoresta pitää syrjintänä, etteivät samaa sukupuolta olevat voi solmia avioliittoa. Yleisesti ottaen rakenteellisemmat tai välillisemmät syrjinnän muodot tunnistetaan välitöntä syrjintää heikommin.
Vähemmistöön kuuluminen lisää syrjintäriskiä
Kokemukset kuulumisesta johonkin vähemmistöön lisäävät syrjintäriskiä. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista nuorista miltei kolme neljästä kokee joskus joutuneensa syrjityksi. Myös maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kokeneet kantaväestön nuoria enemmän ja useammin syrjintää etenkin virallisissa tilanteissa, kuten viranomaiskohtaamisissa ja asunnonsaannissa. Aineisto viittaa siihen, että syrjinnän vaikutusta maahanmuuttajien muita nuoria yleisempään asunnottomuuteen ei voi sulkea pois.
Syrjinnän yleisyyden ohella Nuorisobarometrissä selvitettiin syrjinnän saamia muotoja, paikkoja, syitä, syrjintään puuttumista ja sen seurauksia niin uhreille kuin tekijöillekin.
Miltei puolet vastanneista sanoi kokeneensa syrjintää koulussa, joka on syrjinnän paikoista yleisin. Sen jälkeen yleisimpiä syrjinnän paikkoja nuorilla ovat työelämä ja internet. Moni nuori ilmoittaa tulleensa syrjityksi pukeutumistyylinsä tai ulkonäkönsä takia: näistä johtuvia syrjintäkokemuksia on joka viidennellä kyselyyn vastanneista nuorista.
Syrjinnän jälkihuolto tehokkaampaa kuin ehkäisevät toimenpiteet
Syrjintään puuttumista pidetään lähes yksimielisesti tärkeänä. Selvä enemmistö nuorista arvioi, että syrjinnän uhreille on tarjolla apua, ja syrjintää kokeneista enemmistö sanoo saaneensa tarvittaessa apua syrjintään. Sen sijaan vain pieni osa nuorista pitää nykyisiä syrjintää ehkäiseviä toimia tehokkaina.
Syrjinnän jälkihuolto näyttää siis toimivan tehokkaammin kuin ehkäisevät toimenpiteet. Syrjinnän ehkäisyyn tulisikin panostaa nuorten kanssa tehtävässä työssä aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja systemaattisemmin.
Mitä jatkuvampaa ja useammin toistuvaa syrjintä on ollut, sitä haitallisemmin uhrit arvioivat sen elämäänsä vaikuttaneen. Nuorten syrjintäkokemukset ovat vahvasti yhteydessä moniin pahoinvoinnin osoittimiin, kuten turvattomuuden kokemuksiin sekä heikkoon sosiaaliseen luottamukseen ja tulevaisuudenuskoon. Syrjinnän uhreilla on myös muita enemmän säännöllisiä terveysoireita ja he ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä niin terveydentilaansa kuin elämäänsä kaiken kaikkiaan.
Nuorisobarometriin haastateltiin 1903 nuorta, jotka olivat iältään 15–29-vuotiaita. Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita jo 20 ajan. Vuosittain vaihtuvan teeman avulla tartutaan pysyvien seurantateemojen ohella ajankohtaisiin nuoria ja nuoruutta koskeviin aiheisiin, joista kaivataan kattavaa ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.
uutiskirje 
